Sotakoneen Liiga 2014 Purtujen heimon ensikohtaaminen.

Kyseessä on Sotakoneen Villen ja oman armaan Tuhonne kohtaaminen Sotakone 2014 Liigassa. Kirjoitin aiheesta tarinallisen version, antakaa palautetta jos on liian tekninen, liian epätarkka tai vaikka vaan kakkaa:D

Liha vastaan teräs

Oli kylmä ja sumuinen aamu kun Brugha-hän-jota-on-purtu heräsi omaan huutoonsa ukkoshammaspedontaljavuoteeltaan. Syy heräämiseen ei suinkaan ollut vieressä makaavan hänen heimonsa tunnuksenkantajan ja useimpien lastensa isän, Iso Pappa Hugnin, lähes kuolevaa kivisarvipetoa muistuttava kuorsaus, vaan Brughan oma, luonnottoman suora yhteys Suureen Kitaan. Unessa Brugha oli nähnyt kuinka hänen oma heimonsa oli joutunut kaaoksen riettaiden ja sairaiden halujen valtaan. Kaikkea tätä hulluutta ja sodomiaa johti, kuin jokin perverssi kapellimestari, pohjoisesta nouseva tuore demoniprinssi lakeijoineen. Tällainen ennustus täytyisi pysäyttää heti alkuunsa! Brugha, joka on jopa jättien mittapuulla uskomattoman ylipainoinen Teurastajamestari, nousi vuoteestaan sellaisella vauhdilla, että Hugni, joka ei itsekään ole jättien pienimmästä päästä, lensi ulos jurtasta kuin kerran syöty hiisi ja jäi hämmentyneenä istumaan hankeen. Ei kuitenkaan liian hämmentyneenä, ettei Hugni olisi nostanut naurahtamaan erehtynyttä vartijaa kurkusta ilmaan ja pyyhkinyt yhdellä raivokkaalla lyönnillä hymyä ja puolia etuhampaista tämän, nyt jo kovin ruhjotuilta, kasvoilta.

Harvoin on nähty sellaista säpinää ja kiirettä leirin pakkaamisessa, kuin mitä Brughan korvia särkevän mylvinnän ja Hugnin jättiläismäisen rautahansikkaan yhteisvaikutus sai aikaan. Purtujen heimo ei ehtinyt taivaltaa viikkoakaan pohjoiseen, kun he jo törmäsivät kaaoksen sotakoiriin, jotka toimivat armeijan etujoukkona. Brugha katseli rautamahapataljoonansa Ahmijoiden keulalta kuinka hänen ja Hugnin esikoispoika Loag Kärsäkäs ja hänen Mässäilijä- jättinsä räjähtivät juoksuun kohti edessä häämöttäviä tunnustelijoita ja karjuivat ”Ruokaa Kidalle! Kita on Suurin!”.

Myös vihollinen syöksyi eteenpäin, kärjessään armeijan epäpyhää lippua kantava hurja pohjanmies demonisella ratsullaan, seuranaan lauma kammottavia Kaaospeikkoja. Vasemmasta laidasta lähestyivät kuolettavan tehokkaat Kallonmurskaajat, oikeasta Chimera- kaaoksen sekasikiö, hirvittävän epämuodostunut kaaoksen Spawni ja itse Demoniprinssi. Loagin silmät kääntyivät ympäri hänen juostessaan ja hänen vierellään juoksevat jätit ottivat hänet tottuneesti kantoon, tietäen kokemuksesta, että teurastaja palaisi henkimatkaltaan piakkoin. Loagin tietoisuus löysi välittömästi kohteensa ja kivisarvinen Peto syöksyi kohti Demoniprinssiä kuin lihasta ja kivisestä luurangosta tehty maavyöry, rysähtäen Demoniprinssin kimppuun koko mahtavalla massallaan. Suursyömärit kannustivat hurjat luolapetonsa täyteen vauhtiin ja törmäsivät kaaoksen lipunkantajaan ja tämän peikkoihin koko voimallaan. Samalla huutaen Iso Pappa Hugnin heille opettamaa sotahuutoa: ”Hakkaa päähän!” Joka ei ollut pelkästään tarttuva huuto, mutta myös näppärä muistisääntö taistelukentän hämmennyksessä.

Oikeassa laidassa Pippuroijat saivat Chimeran tähtäimiinsä, eli tykkiensä etupuolelle ja latasivat tämän kyljen täyteen ketjuja, hauleja, lusikoita, haarukoita, veitsiä, pieneläimiä, keramiikkaa, teroitettuja käpyjä ja muuta tilpehööriä kuitenkaan kaatamatta hirviötä. Vihollinen hyökyi päälle koko armeijansa voimalla, lukuun ottamatta epäpyhää sotakonetta joka oli kuin jättiläismäiseen pronssikanuunaan valettu demoni jota ohjastivat kieroutuneet kaaoskääpiöt. Tämä Helvetinkanuuna seisoi vihollislinjojen takana ja ampui taivaalle tulta ja kuolemaa. Helvetinkauunaa vaanivat Loag Kärsäkkään sapelihammaskissat Haaskansyöjät, mutta yksi vihainen riuhtaisu ketjujaan vastaan heidän suuntaansa sai kissapedot etsimään aurinkoisempia metsästysmaita ja he pötkivät käpälämäkeen.

Armeijoiden jyrähtäessä yhteen, huusi kaaoksen lippusankari haasteen kaksintaisteluun johon Suursyömäreiden johtaja Possu-Mez vastasi empimättä. Possu-Mez, joka oli saanut nimensä epätavanomaisesta ratsustaan, joka oli kaaoksen kierouttama jättisika, ja Kaaoksen Lipunkantaja mittelivät voimiaan ikuisuudelta tuntuvan ajan, kummankaan pääsemättä niskan päälle. Samaan aikaan toisaalla Peto ja Demoniprinssi murjoivat toisiaan. Demoniprinssi oli nopeampi ja hänellä on kaaoksen Slaanesh-jumalan suomia lahjoja mutta Peto oli voimakkaampi ja hänen voimansa kasvoivat Loag Kärsäkkään lumouksella joka nosti kivisarvihirviön voimaa ja kestävyyttä. Pedon ja Demoniprinssin pahoinpidellessä toisiaan Chimera oli päässyt otolliseen paikkaan Pedon sivustaan. Suuren ärjynnän saattelemana tuo kaaoksen sekasikiö hyökkäsi Pedon kylkeen syösten tulta yhdestä kidastaan, kuitenkin vain pintapuolisesti kärventäen Pedon paksua ja takkuista karvaa.

Vasemmassa laidassa Suursyömäreiden toinen osasto pääsi kiinni Helvetinkanuunaan, estäen sen kuolettavan tehokkaan ampumisen. Vastustajakin pääsi rynnäköimään Kallonmurskaajillaan Suursyömäreiden ensimmäiseen osastoon, mutta nämä kaaoksen kuolonritarit jäivät odottamaan Possu-Mezin ja Kaaoksen Lipunkantajan kaksintaistelun päätöstä, sillä he eivät olleet kenenkään muun kanssa kosketuksissa taistelussa. Tämä harvinainen taistelukentällä nähtävä kunnianosoitus mies miestä vastaan käytävää kamppailua kohtaan johti lopulta Kallonmurskaajien tuhoon. Samaan aikaan Brugha, Hugni ja Ahmijat olivat järjestäytyneet Kallonmurskaajien sivustaan ja suuren mekkalan ja jyrinän saattelemana nämä suurimahaiset jätit jyräsivät Kallonmurskaajat ja heidän panssarivaunumaiset ratsunsa alleen.

Iso Pappa Hugnin suurin ylpeys oli hänen Lihanuijansa ja tämän Rautaläjäytinkanuunan ohjastaja Zimo-ei-pelkoa. Zimo näki taistelukentän vastakkaisella puolella Helvetinkanuunan ja toisella laidalla Chimeran. Pitkään hän pohti, että kumpaa ampuisi ja lopulta hän päätyi Helvetinkanuunaan. Järkyttävän tussahduksen saattelemana Lihanuija sylki putkestaan tulta ja ripakopallisen kanuunankuulia, mutta ei tuhonnut Helvetinkanuunaa. Kun Zimo oli saanut ladattua uuden latingin, olivat kaikki taistelukentällä jo kiinni käsirysyssä. Zimo ei voinut muuta kuin ottaa mukavan asennon Lihanuijan selässä ja nauttia taistelukentän kauneudesta.

Keskellä taistelukenttää Teurastaja Loag Kärsäkäs ja hänen Mässäilijänsä olivat kiinni taistelussa, Suursyömäreiden ensimmäisen osaston tukemana, Kaaospeikkoja vastaan. Suursyömäreillä oli tunnuksenaan sotasaaliina korkeahaltijoilta ryöstetty, Feenix-linnun sulista tehty lippu joka antoi ratsastajien lyönteihin tulisen lisämausteen ja kerran niin voittamattomilta tuntuneet Kaaospeikot olivat yhtäkkiä pehmeää kauraa niin Suursyömäreiden kuin Mässäilijöidenkin iskujen alla. Sillä Kaaospeikoilla oli heidän tarunomainen kykynsä parantaa mitä kuolettavimmatkin haavat mutta poltetut haavat eivät umpeudu. Lopulta kahakassa ei viholliselta ollut kuin tuo epäpyhällä liekillä palava, kuolemattomalta tuntuva Kaaoksen Lipunkantaja, jonka päässä oleva kruunu piti hänen moraalinsa korkealla ja kaaoksen epäpyhät lahjat olivat löytäneet kohteensa. Kun viimeinenkin Kaaospeikko kuoli, huomasi Loag, että he eivät mahtuneet taistelemaan, joten he etsivät itselleen uuden vastustajan ja suoraan heidän edessään seisoi, luotisuorissa riveissä, päästä varpaisiin haarniskoituja Kaaossotureita. Jälleen kerran kajahti kuin yhdestä suusta: ”Ruokaa Kidalle! Kita on suurin!”

Oikeassa laidassa Kaaoksen sotavaunu oli jyristellyt tiensä läpi pienen metsikön ja rysähtänyt kiinni Pippuroijiin, jotka pienen voimankoitoksen ja yhden kuoleman jälkeen päättivät käyttää, nyt jo muussattuja vaunukuljettajia, kastikkeena edessä häämöttävälle Chimera paistille. Chimera, Demoniprinssi ja Peto murjoivat toinen toisiaan ja maa tärisi kaikkien taitelijoiden jalkojen alla. Kaikki päättyi siihen, kun Loag Kärsäkäs kurotti mieltään ja yllättäen kauhasi Pedon kivisillä sarvilla Demoniprinssin haaroväliin halkaisten prinssin kahtia! Mutta ilo oli lyhyt, sillä Chimera sai samalla tilaisuuden upottaa kaikkien kolmen päänsä purukaluston Pedon kaulaan. Suuren ulvonnan ja ryminän saattelemana Peto kaatui, eikä ollut enää.

Taistelu loppui kun Pippuroijat saivat viimein tuhottua Chimeran, Suursyömäreiden toinen osasto pakeni Helvetinkanuunaa vain päästääkseen Brughan, Hugnin ja Ahmijat rynnäköimään koko voimallaan tuon demonisen koneen kylkeen ja pieksemään siitä demoniuden ulos. Mässäilijät nauroivat pohjoisen sotureiden yrityksille rikkoa heidän taikuudella vahvistettu nahkansa samalla kun itse mättivät Kaaossotureita päähän Loag Kärsäkkään lumouksella voimistettuina. Ja siihen, että Possu-Mez vihdoin ja viimein nujersi tuon helvetillistä rankaisua kestävän Kaaoksen Lipunkantajan.

Taistelu oli ohi. Brugha-hän-jota-on-purtu tarkasteli voitettuja voittoja ja kärsittyjä tappioita. Peto oli kaatunut, mutta niin oli käynyt ennenkin ja Brugha tiesi, että yön koittaessa ja pimeyden laskeutuessa, Loag Kärsäkäs ottaisi saaduista vangeista sopivan määrän ”vapaaehtoisia” ja he raahaisivat Pedon erämaahan. Aamulla Loag Kärsäkäs palaisi ratsastaen Pedolla. ”Vapaaehtoisista” ei kenenkään tarvinnut kysyä mitään, veri verestä oli Loagin periaate ja hänen voimansa petomagiassa oli väkevä. Iso Pappa Hugni oli yrittänyt korjata Helvetinkanuunan käyttökuntoon, mutta muutaman sataa raskaan kivinuijan iskua olivat olleet jopa tällaiselle olennolle liikaa, joten Hugni tyytyi vasaroimaan kanuunan putkesta itselleen uuden taisteluhanskan. Hänestä oli vänkää se että, kun sillä löi kuulu ulvontaa niin lyönnistä kuin lyödystäkin. Taistelu oli ohi, mutta edessä oli vielä monta uutta voimankoitosta ja Purtujen heimo oli täyttävä maan!

Opus Nocturne

Moi, mä olen Mikko ja mäkin pelaan fabaa. Tai kuten vaimoni sanoo, "niitä typeriä pikku-ukkopelejä". =) .

En muista tarkkaan milloin aloitin WHFB:n pelaamisen mutta vuosi sijoittuu jonnekkin 1990-luvun lopulle. Muistaakseni silloin oli menossa 5 edikka tai se missä oli aloitusboksina Bretonnia ja Lizardmen.

Mä olen ammatiltani kokki, ja toimin nykyään keittiömestarini Helsingissä. Olen hevari =). Peleissäni pyrin yhdistämään metallimusiikkia ja muita fantasiamaailmoja, esim. Cthulhu mythosta Warhammeriin.

Aloitin silloin pelaamaan Helffeillä, peliporukkaan kuului myös örkit, bretonnia, liskot, empire, skaven, delffit, vampire counts ja kaaos (silloin oli vaan yksi kaaos). Näiden armeijoiden omistajien kanssa perustettiin oma peliporukka, Team Ankkus. Nimen alkuperä on multa unohtunut, mutta luultavasti käymisteitse sekä tislaamalla valmistetuilla juomilla oli osuutta asiaan =). Meidän porukka laajeni IRQ:n kautta lähes koko maan kattavaksi ja teimme pelireissuja mm. Tampereelle ja Tornioon. Pelasin aktiivisesti koko lukioajan, sitten tuli stoppi kun lähdettiin inttiin. Ja kun me puhalletiin nollia niin nuoremmat lähtivät palvelukseen jne. Pelailut alkoivat jäädä kun porukka hajosi armeijan jälkeen opiskeleman kuka minnekkin.

Pelit jäivät lähes kymmeneksi vuodeksi, kunnes tapasin Sotakoneen miehistöä ensikerran 2008 samassa työpaikassa. Poikain (ja yhden tytön) kanssa tuli puheeksi yhteinen harrastus ja mielenkiinto yleisestikin pelailuun (lautapelit, figupelit, roolipelit jne.) Tuolloin ei omat kuvioni antaneet juurikaan mahdollisuutta vanhan harrastuksen uudellen lämppäämiseen kun kuvioissa oli amk-opiskelut, työt ja tuore tyttöystävä (nykyinen vaimo). Senverta paljon kuitenkin sain tehdyksi että kesällä 2008, tuossa edellämainitussa työpaikassa pelasin yhden 750pts pelin pelkillä pahvista leikatuilla baseilla ja armybook jonkun läppärissä pdf- muodossa =).

Heti perään vuonna 2013, Sotakoneen jäsenet järjestivät tag team- pariturnauksen keväällä. Hyvä ystäväni Tuho oli ottanut tehtäväkseen (ja lyönyt asiasta jopa vetoa) saada puhuttua minut mukaan tähän turnaukseen pelikaverikseen. Olin aluksi hieman vastahankainen sillä tiesin sääntöjen muuttuneen moneen kertaan ja epäilin olevani vain "taakaksi" kokeneelle pelaajalle. Rohkaisin kuitenkin mieleni ja suostuin lähtemään mukaan, teinivuosien "pakko voittaa -asenne" oli kadonnut. Huomasin haluavani pelata, koska FABA on hauskaa ajanvietettä ja tärkeintä on että pelaajilla on mukavaa pelatessa. Lopputuloksella ei enään ole niinkään minulle väliä, kunhan pelataan reilusti. Fair play please!

Omaksi yllätyksekseni halusin kokeilla jotain muuta armeijaa kun helffejä. Kysyin eräältä kaveriltani lainaksi Beastmenejä turnaukseen, ja hänelle se sopi. Kaverilla oli jo Nurglen demoni -armeija sekä Nurglahtanut warrior armeija. Sain pelattua yhden harjoituspelin tätä kaveriani vastaan ennen turnauksen alkua =) . Vaikka turnauksessa ei mainetta ja kunniaa meille juuri tullut, se ei haitannut. Kaksi ensimmäistä peliä toivat voiton ja pelikokemus ja sääntötuntemus karttuivat turnauksen myötä.

Turnauksen jälkeen olen pelannut kymmenkunta peliä, enkä meinaa saada tarpeekseni. Olen myös herätellyt henkiin vanhat helffini. Pelaan nykyään mieluusti molemmilla. Olen luonnollisesti osallistunut myös Sotakoneen 2014 FABA liigaan. Pyrin tässä välissä myös pelaamaan muidenkin kaverieni kanssa jotka ovat vanhan rakkaan harrastuksen lämmitelleet uusiksi. Pelimenestystä on tullut mukavasti, n. 50-50.

Tässä yhteenveto tämänpäivän 1000pts helffi vs. beastmen peli:

 helffit: 1* lvl 2 tulivelho,talisman of preservation ( fireball ja burning head)

1* noble bsb, reaver bow

15* archer, sb, mus

15* archer, sb, mus

19* lothern seaguard, sb, mus

2* boltthrower

beastmen: 1* lvl 2 shadow shamaani,talisman of preservation ( melkoths miasma ja withering)

1* bsb wargor, gnarled hide

42* gor, fc, add.hw

3* tuskgor chariot

2* razorgor

1.vuoro: helffit saa aloituksen

HE:Ei chargea, ei liikuta. Taijat ei mee läpi, ammutaan ja osutaan muttei haavoiteta. Perus helffi meininkiä.

BM : Ei chargea, razorit täysillä eteen, kärryt täysiä eteen, gorit täysisä eteen, kärryjen takana. Taiat ei mee läpi. Ei ammuta, ei klosista.

2. vuoro

HE: Ei chargea, ei liikuta =). Loitsut ei mee läpi. Ammutaan ja osutaan ja saadaan toinen razorgor pois pelistä. Ei muuta.

BM: Razorgor chargaa toiset jousimiehet ja tuhoutuu ennen kuin saa mitään aikaiseksi. Armeija etenee täyttä vauhtia. Shamaani irkuttaa witheringin (jousimiehiin mihin razor hyökkäsi) ja dimensional cascade. Velholle 1 haava ja 6 goria kuolee. Mahtavaa!

3.vuoro

HE: Ei chargea, ei liikuta... Loitsutaan fireball irkkuna, tulipallot 3d6 tulee vain 6 S 4 hit, 3 goria kuolee. Velho tiputtaa tasonsa tasolle 1. Ammutaan, osutaan ja 2 chariottia saadaan pois pelistä. Pedot ei pelkää. Ei klosista.

BM: 1 kärry chargee toisen jousimiesyksikön ja vie mukanaan 4 haltijaa. Kärry tuhoutuu stand and shootissa tulleista vahingoista ja haltijoiden iskuista. Loitsut ei mene läpi.

4.vuoro

HE: EI... NO EI TIETENKÄÄN MITÄÄN LIIKKUMISEEN VIITTAAVAAKAAN!!!

Taikavuorolla ei mitään. Kaikka ampuu lähietäisyydeltä, mutta nopat ovat haltijoita vastaan, 42 nuolta, 3 S 5 nuolta taikajousesta ja 12 bolttia ammutaan, vain 8 goria kuolee.

BM: Gorit chargee onnistuneesti, mutta osuvat sekä jousimiehiin, että sea guardiin. Onnea on taas matkassa, sillä "vain" 10 goria kaatuu. Ei paniikkia, re-roll pelastaa. Taiotaan withering, ei mene läpi, taiotaan melkoths miasma ja tiputetaan I kolmella. Suippikset lyö ensin, muuta re-rollit on menetetty =) .Vain 3 goria kaatuu. Sitten vihdotaan! Primal fury onnnistuu ja peto bsb haastaa haltijavelhon joka kuolee. Petomiehet vihtovat jousihaltijoita ja merijalkaväkeä kovaa, tuloksena 16 haltijaa kaatuu. Jousimiehet pötkivät pakoon taistelukentältä ja pedot re-formaavat. Sea guard pysyy taistelussa.

5.vuoro

HE: Ei chargea. Toinen jousiyksikkö liikkuu lähemmäksi taistelua, koska ei voi asemastaan tehdä mitään.

Ei taikaa, velho kuoli. Ei ammuta, omat taistelussa. Haltiat lyövät ja osuvat heikosti, eivät tapa ketään.

BM: bestial fury onnistuu. Taiotaan melkoths miasma ja pudotetaan suippisten I kolmella. Pedot vihtoo itsensä voittoon ja juoksevat yli haltioista rysähtäen 2 boltthroweriin.

6.vuoro

HE: Toinen jousiyksikkö yrittää chargea, mutta epäonnistuu. Ei muuta.

BM: Pedot tuhoavat molemmat sotakoneet.

Lopussa helffeillä 170pts archer yksikkö kentällä, yli puolet jäljellä.

Pedoilla puolikas gor lauma 180pts+ bsb 131+ shamaani (puolilla haavoilla) 77,5 yht = 338

Pedot voittaa 218 pisteellä.

EDIT:

Olihan se lopputulos parempi, lisätään vielä helffeiltä saatuja pisteitä 1 banneri ja bsb sekä kenraali.

Liiga 2014: Tuho Torvinen - Purtujen Heimo

Tuho Torvinen. ”Purtujen Heimo”. Ogre Kingdoms Army

”Purtujen” jättiheimo on yksi Surujen vuorten vanhimmista ja rikkaimmista heimoista. Heimoa johtaa kenties kaikista kuuluisimman jättiteurastajan Grutin tytär, Teurastajamestari Brucha-Hän-Jota-On-Purtu. Bruchan lempinimi ja kulttimaine jättien keskuudessa johtaa erääseen talviseen yöhön. Yöhön jona taivaalta satoi tulta ja tulikiveä ja yksi näistä kivistä iskeytyi suoraan Bruchan jättimäiseen mahaan polttaen siihen reijän ja jääden savuamaan pötsin sisään. Mutta sen sijaan, että hän olisi kuollut, Brucha huomasi saaneensa suoran yhteyden Suureen Kitaan ja kulovalkean lailla hänestä levisikin huhu, että itse Suuri Kita olisi puraissut Bruchaa, antaen hänelle näin lähes rajattomat voimat.

Brughan valittu mies ja lukemattomien lasten isä on ”Iso Pappa Hugni”. Jättipäällikkö jonka sanaa jokaisen jätin sanotaan kuuntelevan. Hugni, tai Iso Pappa, kuten häntä monet nuoremmat jätit kutsuvat on siittänyt loputtoman suuren katraan jälkeläisiä, mutta ei julkisesti tunnusta heistä omakseen kuin hänen ja Bruchan jälkeläiset. Silti taistelussa aivan lähes jokainen jättiheimosta kääntyy kuuntelemaan Hugnin käskyjä. ”Purtujen” keskuudessa kiertääkin suosittu nuotiotarina eräästä Rautamaha patalioonasta jotka eivät totelleet ”Pappansa” hyökkäyskäskyä. Nämä onnettomat kuuluivat saaneen ”Isän Kädestä”, joka on Hugnin käyttämä käsittämättömän painava rautahansikas. Heistä ei jäänyt eloonjääneitä vahvistamaan tai kumoamaan tarinan laitaa.

Bruchan ja Hugnin esikoinen on ”Loag Kärsäkäs.” Tämä hieman yksinkertainen, mutta erittäin vaarallinen teurastaja suoritti uskonnollisen initiaatioriittinsä elämällä vuosia villin Yetiheimon jäsenenä. Hän metsästi, söi ja nukkui yetien kanssa ja jälkeenpäin sanoi vain, että muuttumalla pedoksi hän selvisi ja sai kosketuksen petojen taikuuteen. Iso luunuija ei haittannut.

Bruchan henkivartiokaarti ja henkilökohtainen ruoanhankkija ovat ”Suursyömärit”. Kolme jättiä jättiläismäisillä luolapedoilla. He varmistavat, että teurastajamestari ei joudu kulkemaan minnekkään tyhjin vatsoin. Toinen eliittiyksikkä ovat ”Ahmijat”, jätit joiden huomattavan suuret lihanuijat tekevät selvää niin suurista kuin pienistäkin ”aterioista”.

Bruchan heimon selkärangan muodostavat Mässäilijät, jätit joiden lukumäärä ja paha asenne etsivät vertaansa. Mässäilijät saivat nimensä kun ”Purrut” olivat vaelluksella vuorilta alas länteen ja eteen sattui epäonnisten petomiesten armeija. Vaellus kesti vuoden suunniteltua pidempään, sillä keisarikunnan metsät olivat yllättävän täynnä herkullisia sorkkajalkoja.

Iso Pappa Hugni on vuosien saatossa ryöstänyt niin suuria kuin pieniäkin satamakaupunkeja, kirjaimellisesti ne on myyty kivi kiveltä Indin suuriin karavaaneihin ja näistä satamakaupungeista Pappa on saanut haltuunsa ihmisten kanuunoita. Kanuunankuulien mukana raahaamisen ja ampumisen jälkeen uudelleen etsimisen sijaan Pappa tuumasi, että jos tykeistä ammutaan pienempää tilpehööriä kuten nauloja, lasinsiruja, siilejä ja palaviamitälie olisi ampumisen maaleissa hieman enemmän pureskeltavaa kuin kanuunankuulien repimissä riekaleissa. Näin syntyivät Pippuroijat, neljä tykkimiestä joilla ei sisu mene kaulaan, eikä kuulo enää vaivaa. Sitä kun ei enää ole.

Iso Pappa Hugnin suurin ylpeys on hänen Lihanuijansa. Hugnin isä oli mukana Taivasjättiläisten tuhoamisessa ja hän palasi heimoonsa mukanaan Taivasjättiläisten suurkanuuna. Tuon kanuunan Hugni ja hänen isänsä sitoivat vaunuihin ja sitä ohjastamaan laitettiin Zimo-Ei-Pelkoa. Zimo on kenties hitain olento mitä maa päällään kantaa, mutta ampua ja ohjastaa hän osaa kuin vettä vain. Kunhan on saanut päivittäisen liha-annoksensa, ilman sitä Zimo ei toimi.

Myös Loag Kärsäkäs on haalinut itselleen miesvoimaa, tai pitäisikö sanoa petovoimaa. Koskaan ei Loagia nähdä ilman hänen kahta sapelihammaskissaansa Haaskansyöjiä. Ne eivät koskaan liiku erillään toisistaan ja huhutaan, että Kärsäkäs ohjaa niitä ajatuksensa voimalla. Mutta Kärsäkkään silmäterä ja henkilökohtainen lemmikki on ”Peto”. Kun Loag Kärsäkäs palasi Purtuihin initiaatioretriitistään, palasi hän ratsastaen suurella sarvekkaalla pedolla. Kukaan muu kuin Loag ei saa ruokkia Petoa, tai huomaa pian muuttuneensa ruokavieraaksi, pääruokana.

Purtujen heimo on lähtenyt suurelle vaellukselle, sillä Brucha-Hän-Jota-On-Purtu on saanut vision Suurelta Kidalta. Visiossa Brucha piteli kädessään maailmaa ja hän haukkasi siitä palan kerrallaan kunnes koko maailma oli syöty. Brucha uskoo, että hänen pyhä tehtävänsä on levittää Purtujen heimo ja hänen oma sukunsa koko maailman yli ja ottaa kaikki otettavissa oleva Suuren Kidan nimeen. Muut rodut soveltuvat vain palvelemaan ja päivällispöytään. Ei välttämättä siinä järjestyksessä.

General “Brucha-Hän-Jota-On-Purtu” (Slaughtermaster) @ 260.0 Pts

Magic Level 3; Lore of the Great Maw

Battle Standard Bearer “Iso Pappa Hugni” (Bruiser) @ 138.0 Pts

Iron Fist; Heavy Armour; 

“Loag Kärsäkäs” (Butcher) @ 109.0 Pts

Magic Level 1; Lore of Beasts; Great Weapon

“Ahmijat” 7x (Ironguts) @ 331.0 Pts

Great Weapon; Heavy Armour; Standard; Musician; Gutlord

“Mässäilijät” 8x (Ogres) @ 276.0 Pts

Iron Fist; Light Armour; Standard; Musician

“Suursyömärit” 3x (Mournfang Cavalry) @ 240.0 Pts

Iron Fist; Heavy Armour; Standard; Musician; Crusher 

“Pippuroijat “4x (Leadbelchers) @ 182.0 Pts

Light Armour; Musician

“Haaskansyöjät” 2x (Sabretusk Pack) @ 42.0 Pts

“Lihanuija” 1x (Ironblaster) @ 170.0 Pts

“Peto” 1 (Stonehorn) @ 250.0 Pts

Frenzy

1 Ogre Beast Rider @ [0.0] Pts

Frenzy; Harpoon Launcher

Models in Army: 29

Total Army Cost: 1998.0

Tuho seikkailee: osa 2.

Jatkoa edelliselle Tuho Torvisen seikkailulle.

Perjantai 18.10.2013. 17.00

Vastustajani on petomiespelaaja, joukkueturnaustoverini ja hyvä ystäväni Mikko. Valitsimme Battleline- skenaarion sen helppouden takia, sillä ideana oli kokeilla uusia yksiköitä, ei kikkailla skenaarioiden erikoissäännöillä. Pelialueemme oli hieman kapeampi kuin suositeltavaa, kun hyvänkokoinen pelipöytä on n. 2m pitkä, oli meidän pöytämme n. 180cm. Ero ei ollut suuri, mutta se oli vaikuttava, kuten tulette kohta huomaamaan. Pelialueen toiseen laitaan tuli kukkuloita ja metsää ja toiseen suuri arcane monumentti.

Eli sovimme kyseisen ”temppelin” olevan sääntökirjasta löytyvästä arcane monuments- listasta. Mikä se tulisi olemaan, paljastuisi kun ensimmäinen yksikkö menisi kuuden tuuman päähän kohteesta. Myös metsät olivat mystisiä ja niiden vaikutus heitettiin kun joku astui kyseiseen metsään. Mystiset metsät heitettiin nopalla listasta joka löytyy sääntökirjasta kohdasta: metsät.

Olen huomannut, että on hyödyllistä omistaa erilaisia noppia, varsinkin roolipelejä ajatellen, mutta niistä on hyötyä myös Warhammerissa. Esimerkiksi, arcane monumentteja on lueteltu 10 erilaista ja 10 tahoinen noppa on ideaalikeino selvittää, mikä monumentti oli kyseessä! Suosittelenkin kaikille pikku-ukkoilijoille simppeliä noppavalikoimaa josta löytyy ainakin 4,6, 8, 10 ja 12 tahoiset nopat. Niillä on helppoa arpoa mikä mystinen meininki on milloinkin menossa;)

Petomiespelaaja Mikko ja deployment on valmis.

Deployment meni seuraavalla tavalla: Vasempaan reunaan laitoin Ulvojani, nuo kuusi Yetiä tulisivat pitämään vasemman kylkeni turvassa Mikon chariottien hyökkäyksiltä. Yetien viereen tulivat Thundertusk ja Stonehorn, ogrekirjan suurimmat hirviöt, joiden tehtävänä olisi tukea pääyksiköitä hyökkäyksessä ja talloa alleen Mikon petomiehet.

Varsinkin Stonehorn, joka tekee chargessa 3xD3 impact hittiä ja jos heittää chargeen 10 tai enemmän nopilla saa tuloskseen lisätä vielä 3, eli potentiaaliset 12 S6 impact hittiä!

Hirviöiden viereen tulivat Lyttääjät, Irongutit. Ogreja joilla on great weaponit ja heavy armorit. Olin antanut yksikölle myös Dragonhide Bannerin, joka 50 pisteen suhteellisen korkeaan hintaan nähden on erittäin hyödyllinen lippu. Sillä se antaa chargevuorossa uudelleen heitot kaikkiin to hit, to wound ja armor save 1:iin. Ja kun ogret tekevät chargessa impacteja, lyövät kolmesti eturivistä ja kolmesti support attackeina ja stomppaavat. Tulee uudelleenheitettävää melkoisesti! Ja kun lippu itsessään antaa vielä S3 breathweapon hyökkäyksen joka pakottaa vihollisen lyömään viimeisenä, on lippu maksanut itsenä takaisin jo monta kertaa:D

Lyttääjien ja ”temppelin” väliin tulivat Isomahat. Eliittijalkaväki nimeltä Maneaters: Heavy Armor, addtional handweapon, stubborn ja poisoned attacks. Tämä tarkoittaa käytännössä 5 lyöntiä per mies joista 6:t haavoittavat automaattisesti ja muut tulevat S5:llä. Hidän tarkoituksensa olisi tehdä suuri reikä viholliseen ennen kuin heidät tapettaisiin viimeiseen mieheen. He olisivat toinen ”torpedoyksikköni” joka chargeaisi kiinni ensimmäiseen viholliseen johon pääsisi ja tekisi vahinkoa kunnes kuolisi. Tämä oli suunnitelma ainakin.

Arcane monument paljastui tässä vaiheessa bloodstoneksi, kaikki yksiköt kuuden tuuman päässä saavat hatredin ja kaaoksen joukot saavat myös frenzyn. Nyt oli pidettävä Mikon joukot poissa temppelin luota vaikka itse asiassa temppeli ei juurikaan hyödyttänyt petomiehiä. Petomiehillä on kyky bestial fury joka antaa LD- testillä rerollit ohimenneisiin iskuihin ja koska lyödessä voi saada vain yhdet uudelleenheitot, oli ”temppelin” hyöty parempi minulle.

”Temppelin” toiselle puolelle tulivat Repijät, toinen torpedoni, 6 sapelihammaspetoa, jotka swiftstride- kyvyllään, 8 tuuman liikkeellään ja WS4, S4, T4, A3 stateillaan olisivat oikean laitani suoja. Jäljellä oli enää Mättäjät, tavan ogrepumppu Iron fisteillä, eli kilvillä.

TÖN TÖN TÖÖÖ!

Pelilaudan lyhyyden ja jättiläismäisen ”temppelin” takia, oli minun laitettava Mättäjät Isomahojen taakse, josta he ponnahtaisivat näiden juostua alta pois. Sankarini BSB ja Kammo menivät Irongutteihin ja Tyranni ja Smaster menivät Ogreihin. Näin kaikilla olisi taikabonusta ja lyöntivoimaa.

The Frosthorn Tribe

Vastustajani Mikko oli tuonut hänen silmäteränsä, Beastmanarmeijan ”Her Thousand Young”:

General Beastlord ”Goath of the Woods”. Armor of Destiny, Crown of Command, Warriorbane sword, shield. 290p.

Shaman ”Mystigor”. Lvl 4. Lore of Shadow. Talisman of Preservation. Shrieking blade. 290p.

BSB Wargor “Dark Young”. Beast Banner. Heavy armor, shield. Gnarled hide. 206p.

Shaman “Gorgonthuruz”. Lvl 2. Lore of the Beast. Opal Amulet. Terrifying mask of Eeee! 150p.

Gorebull ”Ragehorn”. Heavy armor, shield, Many limbed fiend, Brass Cleaver. 214p.

“The Dark Herd” 41x Gor, Full Command, Additional handweapon. 353p.

“Bestial Decadence” Centigor x10. Ghorros. Full Command. Throwing axes. 419p.

Deathcrush Chariot I 80p.

Deathcrush Chariot II 80p.

Deathcrush Chariot III 80p.

“Bane Omen” Bestigor x 37. Full Command. Banner of Eternal Flame. 484p.

“Eaters of the Dead” Minotaur x6. Full Command. Additional Handweapon. 404p.

Onneksi myös Mikko joutui oudon ”temppelin” hämmentämäksi ja hän asetti joukkonsa seuraavasti:

Kahdet chariotit kohtaamaan Ulvojat, Minotaurit kohtaamaan Stonehornin, 41 Goria keskelle pelilautaa kohtaamaan Lyttääjäni, Bestigorilautta kohtaamaan Isomahat, Centigorit jäivät ”Temppelin” taakse ja viimeinen chariot kohtaamaan Repijät.

Her Thousand Young

1.

Ensimmäinen vuoro tuli minulle. Oikeassa laidassa Repijät liikkuivat ”Temppelin” ja pelikentän reunan väliin jääneeseen aukkoon. Vasemmassa Ulvojat etenivät metsään ja löysivät sieltä muurin jonka suojiin kävivät kykkimään. Thundertusk ja Stonhorn liikkuivat maltilla eteenpäin, marrsimatta jotta voisivat hyödyntää ratsastajillaan olevan ampumavuoron. Irongutit marssahtivat eteenpäin, mutta eivät helpolle charge-etäisyydelle, Mikon joukot voisivat päästä kiinni, mutta jos kaikki charget eivät onnistuisikaan, voisi onnistuneelle tulla tukalat paikat ogrejen tehdessä pihitliikkeen seuraavalla vuorolla;)

Maneaterit liikkuivat ”Temppelin” viertä ja jäämällä kuuden tuuman päähän siitä saivat Hatred- kyvyn. 20 myrkkylyöntiä joista ohimenneet sai heittää uusiksi. ”Joo, nää olis täällä”.

Mikon ensimmäinen vuoro oli sanalla sanoen mielenkiintoinen. Vasemmassa laidassa Deathcrush chariot III rynniköi kissoihini. Muuten koko armeija liikkui maltilla eteenpäin hakien kunnollisia asemia. ”Temppeli” osoitti voimansa kun Mikko ei saanutkaan Centigorejaan mahtumaan kunnolla Bestigorien viereen, vaan nämä jäivät Mättäjä ogrejeni lailla paitsioon. Toisessa laidassa Deathcrush chariotit I ja II hakivat tietään uhkarohkeasti metsän läpi oikeasta laidasta havitellen kylkeäni.

Liikkumisvuoron jälkeen oli taikuuden vuoro. Mikko oli saanut itselleen ogrentappajaloitsun, eli Pit of Shadesin. Onnistuessaan pakottaa kaikki templaten alla ottamaan iniative testin ja epäonnistuneet tuhoutuvat! Ogrejen iniative 2 ei lämmittänyt mieltäni. Ensimmäinen loitsu, Pit of Shades. Suurempana, eli iso template. Viisi noppaa. Heitto! Ja kaksi kuutosta!!! Irresistible force! Loitsu tulee väkisinkin läpi, mutta scatter vie kuopan ogreunittini taakse ja lopulta sinne tippuu vain kaksi ogrea ja yksi irongut, pahemminkin olisi voinut käydä. TODELLA paljon pahemmin!!!

Irresistible forcehan tarkoittaa myös miscastia velholle-> Mikko heittää 3, Dimensional cascade! Iso template velhon päälle ja kaikki alla saavat S10 osuman, 10 goria kuolee ja velho katoaa taikuuden pyörteisiin. Että sellaista!

Onnistuneen paniikkiheiton jälkeen koittaa lähitaistelu. Deathcrush chariot III saa tehtyä kaksi haavaa impact osumilla ja kötistää yhden kissan. Mutta kissojen iniative on suurempi kuin kenelläkään kärryssä joten kaikki loput viisi kissaa saavat lyödä ensin, ja koska olemme sopivasti temppelin vieressä saa ohimenneet iskut heittää uusiksi. 15 hyökkäystä WS4:llä, rerollilla ja S4:llä riittää lähettämään kärryn pakomatkalle, kissat perään, kärryn yli ja kiinni centigori lauman kylkeen. Ei huonosti itsemurhayksiköltä!

Vuoro 2: Armeijat lähenevät toisiaan

Vuoro 2.

Stonehorn rynnii minotaureihin, Yetit DC chariot II:een, Thundertusk minotaureihin, Maneaterit Bestigoreihin, Irongutit goreihin. Yetit, Maneaterit, Thundertusk ja Irongutit heittävät liian vähän. Stonehorn pääsee yksin läpi ja saa lisäimpactit! Ogret liikkuvat hieman eteenpäin mutta ovat silti jumissa. Taikavuorolla saan kaiken mitä haluan: Regeneraatio kaikille 12 tuuman päässä Slaughter masterista ja Stonehornille vielä Wyssan´s Wildform, antaen sille +1S ja +1T, mitkä lämmittävät varsinkin, kun se on tekemässä järjettömän paljon impact hittejä!

Menemme lähitaisteluun joka on lyhyt mutta sitäkin verisempi! Sabretuskit syövät Centigoreja tarpeeksi lähettääkseen nämä karkuun menettäen vain yhden kissan. Kentaurit juoksevat kohti Bestigoreja, mutta kissat heittävät enemmän ja juoksevat kentaurien yli ja kiinni Bestigorilauttaan!

Stonehorn heittää itselleen 9kpl S7 impact hittejä! Kaksi minotauria kötistyy ennenkuin kukaan on edes varsinaisesti lyönyt! Kaikki minotaurit ovat nopeampia kuin Stonehorn tai ogreratsastaja mutta onnistuvat tekemään S5 iskuillaan T7 hirveen vain yhden haavan! Hirven selässä istuva ogre vihtoo sarvipäitä mutta tekee vain yhden lisähaavan. Minot häviävät, mutta Mikko heittää kahdella nopalla yhteensä 3 ja pysyy taistelussa!

Mikon toinen vuoro. Gorit hyökkäävät ovelasti Maneatereiden kimppuun, DC I rynnii Yeteihin jotka pakenevat, mutta jäävät jalkoihin sillä pelkuruuden hinta on kuolema. Taikavuoro on hiljainen, Gorit saavat Wyssan´s Wildformin, mutta lähitaistelu sitävastoin räjähtää! Bestigorit pilkkovat sapelihammaskissat pieniksi talipalloiksi pihan linnuille, ajavat nämä karkuun ja ryhmittyvät kohtaamaan uuden vihollisen. Stonehorn jatkaa Minotaurien tallaamista jotka kyllä saavat iskuja läpi, mutta T7 ja Regeneroiva hirviö on liikaa ja härkämiehet lähtevät lipettiin ja kivisarvi ajaa niiden yli. Gorit ja Maneaterit hakkaavat toisiaan kuin viimeistä päivää, mutta Maneaterit kestävät regeneraation avulla.

Kunnollinen huolto ja eväät ovat monen pikku-ukkopelin pelastus ja elinehto!

Vuoro 3.

Stonehorn rynnii DC II:een, Irongutit rynnivät Bestigoreihin, Tyranni rynnii ogreyksiköstä auttamaan Maneatereita Goreja vastaan. Taikavuoro ei tuota muuta tulosta kuin +1T Ironguteille, Thundertusk yrittää avata pelinsä ammuskelemalla DC III:ta mutta ei tee mitään. Lähitaitelussa Ironguttien Dragonhide Banner sykähtää ja chargevuorolla yksikkö saa heittää kaikki to hit, to wound ja armorsave heittojen 1:t uusiksi. Taikalipussa on myös s3 breathweapon joka ammutaan pässimiesten niskaan. Ja sitten lyödään ja lujaa sillä molemmilla yksiköillä on great weaponit. Toisaalla Tyranni haastaa Goryksikköä kaksintaisteluun ja Pässilordi vastaa kutsuun. Beastlordin warriorbane miekka meinaa olla liikaa, sillä pässilordi tekee kolme haavaa, pudottaen Tyrannin lyönnit kahteen, jotka onneksi haavoittavat ja Tyranni viimeistelee taistelun tallomalla pässilordin maahan stomp hyökkäyksellään! Maneaterit niitetään viimein hengiltä, mutta Gorilautasta on jäljellä enää kourallinen pässejä.

Katsomme pelin olevan ohi. Jätit jyrasivät. Huzaa!!!

Kyseinen peli oli erinomaisen mieluisa, sillä koko pelin ajan meillä molemmilla oli hauskaa ja kuten WHFB:n maailmaan sopii, taistelukentällä tapahtui suunnattomasti friikkejä sattumia: kuten, että Repijäni tuhosivat yksin kaksi yksikköä tai että Mikon suurvelho räjähti heti ensimmäisellä vuorolla. Mutta tässä piileekin yksi tämän pelin suurimmista hienouksista ja sama pätee myös painikehään: Olivat lähtöasetelmat millaiset tahansa, mitä tahansa voi sattua! Tunnen ihmisiä jotka elävät ja pelaavat keskiarvojen mukaan, chargea ei kannata yrittää jos pitää heittää kahdella nopalla yli seitsemän, sillä se on vaikeampaa kuin seitsemän tai alle. Tai, että ei haluta edes yrittää jotain uutta, sillä se saattaa epäonnistua!

Maailma ei toimi keskiarvolla. Maailmassa, elämässä ja peleissä tapahtuu outoja sattumia ja vain ne jotka uskaltavat kokeilla, uskaltavat ottaa sen uskon loikan tyhjyyteen, saattavat voittaa voittamattomia armeijoita ja vaikka Suomen Mestaruuden!

Seuraavaksi siirryn pureskelemaan Sotakoneen Liiga 2014 armeijani menestystä, sitä odotellessa;) -Tuho

Tuho seikkailee osa 2.

Perjantai 18.10.2013. 17.00

Vastustajani on petomiespelaaja, joukkueturnaustoverini ja hyvä ystäväni Mikko. Valitsimme Battleline skenaarion sen helppouden takia, sillä ideana oli kokeilla uusia yksiköitä, ei kikkailla skenaario- erikoissäännöillä. Pelialueemme oli hieman kapeampi kuin suositeltavaa, kun hyvänkokoinen pelipöytä on n. 2m pitkä, oli meidän pöytämme n. 180cm. Ero ei ollut suuri, mutta se oli vaikuttava, kuten tulette kohta huomaamaan. Pelialueen toiseen laitaan tuli kukkuloita ja metsää ja toiseen suuri arcane monumentti.

Eli sovimme kyseisen ”temppelin” olevan sääntökirjasta löytyvästä arcane monuments- listasta. Mikä se tulisi olemaan, paljastuisi kun ensimmäinen yksikkö menisi kuuden tuuman päähän kohteesta. Myös metsät olivat mystisiä ja ne heitettiin kun joku astui kyseiseen metsään. Mystiset metsät heitettiin nopalla listasta joka löytyy sääntökirjasta kohdasta: metsät.

Olen huomannut, että on hyödyllistä omistaa erilaisia noppia, varsinkin roolipelejä ajatellen, mutta niistä on hyötyä myös Warhammerissa. Esimerkiksi, arcane monumentteja on lueteltu 10 erilaista ja 10 tahoinen noppa on ideaalikeino selvittää, mikä monumentti oli kyseessä! Suosittelenkin kaikille pikku-ukkoilijoille simppeliä noppavalikoimaa josta löytyy ainakin 4,6, 8, 10 ja 12 tahoiset nopat. Niillä on helppoa arpoa mikä mystinen meininki on milloinkin menossa;)

Kuvassa Beastmen-maestro Mikko.

Deployment meni seuraavalla tavalla: Vasempaan reunaan laitoin Ulvojani, nuo kuusi swift stride- säännön omaavaa Yetiä tulisivat pitämään vasemman kylkeni turvassa Mikon chariottien hyökkäyksiltä. Yetien viereen tulivat Thundertusk ja Stonehorn, ogrekirjan suurimmat hirviöt, joiden tehtävänä olisi tukea pääyksiköitä hyökkäyksessä ja talloa alleen Mikon petomiehet. Varsinkin Stonehorn, joka tekee chargessa 3xD3 impact hittiä ja jos heittää chargeen 10 tai enemmän nopilla saa tulokseen lisätä vielä 3, eli potentiaaliset 12 S6 impact hittiä!

Hirviöiden viereen tulivat Lyttääjät, Irongutit. Ogreja joilla on great weaponit ja heavy armorit. Olin antanut yksikölle myös Dragonhide Bannerin, joka 50pisteen suhteellisen korkeaan hintaan nähden on erittäin hyödyllinen lippu. Sillä se antaa chargevuorossa uudelleen heitot kaikkiin to hit, to wound ja armor save 1:iin. Ja kun ogret tekevät chargessa impacteja, lyövät kolmesti eturivistä ja kolmesti support attackeina ja stomppaavat. Tulee uudelleenheitettävää melkoisesti! Ja kun lippu itsessään antaa vielä S3 breathweapon hyökkäyksen joka pakottaa vihollisen lyömään viimeisenä, on lippu maksanut itsenä takaisin jo monta kertaa:D

Kuvassa vasemmalta oikealle: Repijät, Isomahat, Mättäjät, Lyttääjät, Stonehorn, Thundertusk ja Ulvojat.

Lyttääjien ja ”temppelin” väliin tulivat Isomahat. Eliittijalkaväki nimeltä Maneaters: Heavy Armor, addtional handweapon, stubborn ja poisoned attacks. Tämä tarkoittaa käytännössä 5 lyöntiä per mies joista 6:t haavoittavat automaattisesti ja muut tulevat S5:llä. Tulisivat he tekemään suuren reijän viholliseen ennen kuin heidät tapettaisiin viimeiseen mieheen. He olisivat ”torpedoyksikköni” joka chargeaisi kiinni ensimmäiseen viholliseen johon pääsisi ja tekisi vahinkoa kunnes kuolisi. Tämä oli suunnitelma ainakin.

Arcane monument paljastui tässä vaiheessa Bloodstoneksi, kaikki yksiköt kuuden tuuman päässä saavat hatredin ja kaaoksen joukot saavat myös frenzyn. Nyt oli pidettävä Mikon joukot poissa temppelin luota vaikka itse asiassa temppeli ei juurikaan hyödyttänyt petomiehiä. Petomiehillä on kyky bestial fury joka antaa LD- testillä rerollit ohimenneisiin iskuihin ja koska lyödessä voi saada vain yhdet uudelleenheitot, oli ”temppelin” hyöty parempi minulle.

”Temppelin” toiselle puolelle tulivat Repijät, 6 sapelihammaspetoa, jotka swiftstride- kyvyllään, 8 tuuman liikkeellään ja WS4, S4, T4, A3 stateillaan olisivat oikean laitani suoja. Jäljellä oli enää Mättäjät, tavan ogrepumppu Iron fisteillä, eli kilvillä.

TÖN TÖN TÖÖÖ!

Pelilaudan lyhyyden ja jättiläismäisen ”temppelin” takia, oli minun laitettava Mättäjät Isomahojen taakse, josta he ponnahtaisivat näiden juostua alta pois. Sankarini BSB ja Kammo menivät Irongutteihin ja Tyranni ja Smaster menivät Ogreihin. Näin kaikilla olisi taikabonusta ja lyöntivoimaa.

Kuvassa Deathcrush chariotit I ja II sekä Minotaurit, Gorit, Bestigorit ja taustalla warhoudit jotka kuvasivat Centigoreja.

Vastustajani Mikko oli tuonut hänen silmäteränsä, Beastmanarmeijan Her Thousand Young:

General Beastlord ”Goath of the Woods”. Armor of Destiny, Crown of Command, Warriorbane sword, shield. 290p.

Shaman ”Mystigor”. Lvl 4. Lore of Shadow. Talisman of Preservation. Shrieking blade. 290p.

BSB Wargor “Dark Young”. Beast Banner. Heavy armor, shield. Gnarled hide. 206p.

Shaman “Gorgonthuruz”. Lvl 2. Lore of the Beast. Opal Amulet. Terrifying mask of Eeee! 150p.

Gorebull ”Ragehorn”. Heavy armor, shield, Many limbed fiend, Brass Cleaver. 214p.

“The Dark Herd” 41x Gor, Full Command, Additional handweapon. 353p.

“Bestial Decadence” Centigor x10. Ghorros. Full Command. Throwing axes. 419p.

Deathcrush Chariot I 80p.

Deathcrush Chariot II 80p.

Deathcrush Chariot III 80p.

“Bane Omen” Bestigor x 37. Full Command. Banner of Eternal Flame. 484p.

“Eaters of the Dead” Minotaur x6. Full Command. Additional Handweapon. 404p.

Onneksi myös Mikko joutui oudon ”temppelin” hämmentämäksi ja hän asetti joukkonsa seuraavasti:

Kahdet chariotit kohtaamaan Ulvojat, Minotaurit kohtaamaan Stonehornin, 41 Goria keskelle pelilautaa kohtaamaan Lyttääjäni, Bestigorilautta kohtaamaan Isomahat, Centigorit jäivät ”Temppelin” taakse ja viimeinen chariot kohtaamaan Repijät.

Ensimmäinen vuoro tuli minulle. Oikeassa laidassa Repijät liikkuivat ”Temppelin” ja pelikentän reunan väliin jääneeseen aukkoon. Vasemmassa Ulvojat etenivät metsään ja löysivät sieltä muurin jonka suojiin kävivät kykkimään. Thundertusk ja Stonhorn liikkuivat maltilla eteenpäin, marrsimatta jotta voisivat hyödyntää ratsastajillaan olevan ampumavuoron. Irongutit marssahtivat eteenpäin, mutta eivät helpolle charge-etäisyydelle, Mikon joukot voisivat päästä kiinni, mutta jos kaikki charget eivät onnistuisikaan, voisi onnistuneelle tulla tukalat paikat ogrejen tehdessä pihtiliikkeen seuraavalla vuorolla;)

Maneaterit liikkuivat ”Temppelin” viertä ja jäämällä kuuden tuuman päähän siitä, saivat Hatred- kyvyn. 20 myrkkylyöntiä joista ohimenneet sai heittää uusiksi. ”Joo, nää olis täällä”.

Mikon ensimmäinen vuoro oli sanalla sanoen mielenkiintoinen. Vasemmassa laidassa Deathcrush chariot III rynniköi kissoihini. Muuten koko armeija liikkui maltilla eteenpäin hakien kunnollisia asemia. ”Temppeli” osoitti voimansa kun Mikko ei saanutkaan Centigorejaan mahtumaan kunnolla Bestigorien viereen, vaan nämä jäivät Mättäjä ogrejeni lailla paitsioon. Toisessa laidassa Deathcrush chariot I ja II hakivat tietään uhkarohkeasti metsän läpi oikeasta laidasta havitellen kylkeäni.

Liikkumisvuoron jälkeen oli taikuuden vuoro. Mikko oli saanut itselleen ogrentappajaloitsun, eli Pit of Shadesin. Onnistuessaan pakottaa kaikki templaten alla ottamaan iniative testin ja epäonnistuneet tuhoutuvat! Ogrejen iniative 2 ei lämmittänyt mieltäni. Ensimmäinen loitsu, Pit of Shades. Suurempana, eli iso template. Viisi noppaa. Heitto! Ja kaksi kuutosta!!! Irresistible force! Loitsu tulee väkisinkin läpi, mutta scatter vie kuopan ogreunittini taakse ja lopulta sinne tippuu vain kaksi ogrea ja yksi irongut, pahemminkin olisi voinut käydä. TODELLA paljon pahemmin!!!

Irresistible forcehan tarkoittaa myös miscastia velholle-> Dimensional cascade! Iso template velhon päälle, 10 goria kuolee ja velho katoaa taikuuden pyörteisiin. Että sellaista!

Onnistuneen paniikkiheiton jälkeen koittaa lähitaistelu. Deathcrush chariot III saa tehtyä kaksi haavaa impact osumilla ja kötistää yhden kissan. Mutta kissojen iniative on suurempi kuin kenelläkään kärryssä joten kaikki loput viisi kissaa saavat lyödä ensin, ja koska olemme sopivasti temppelin vieressä saa ohimenneet iskut heittää uusiksi. 15 hyökkäystä WS4:llä, rerollilla ja S4:llä riittää lähettämään kärryn pakomatkalle, kissat perään, kärryn yli ja kiinni centigori lauman kylkeen. Ei huonosti itsemurhayksiköltä!

 

Vuoro 2.

Vuoro 2. Stonehorn rynnii minotaureihin, Yetit DC chariot II:een, Thundertusk minotaureihin, Maneaterit Bestigoreihin, Irongutit goreihin. Yetit, Maneaterit, Thundertusk ja Irongutit heittävät liian vähän. Stonehorn pääsee yksin läpi ja saa lisäimpactit! Ogret liikkuvat hieman eteenpäin mutta ovat silti jumissa. Taikavuorolla saan kaiken mitä haluan: Regeneraatio kaikille 12 tuuman päässä Slaughter masterista ja Wyssan´s Wildform Stonehornille, antaen sille +1S ja +1T, mitkä lämmittävät varsinkin, kun se on tekemässä järjettömän paljon impact hittejä!

Menemme lähitaisteluun joka on lyhyt mutta sitäkin verisempi! Sabretuskit syövät Centigoreja tarpeeksi lähettääkseen nämä karkuun menettäen vain yhden kissan. Kentaurit juoksevat kohti Bestigoreja, mutta kissat heittävät enemmän ja juoksevat kentaurien yli ja kiinni Bestigorilauttaan!

Stonehorn heittää itselleen 9kpl S7 impact hittejä! Kaksi minotauria kötistyy ennenkuin kukaan on edes varsinaisesti lyönyt! Kaikki minotaurit ovat nopeampia kuin Stonehorn tai ogreratsastaja mutta onnistuvat tekemään S5 iskuillaan T7 hirveen vain yhden haavan! Hirven selässä istuva ogre vihtoo sarvipäitä mutta tekee vain yhden lisähaavan. Minot häviävät, mutta Mikko heittää kahdella nopalla yhteensä 3 ja pysyy taistelussa!

Mikon toinen vuoro. Gorit hyökkäävät ovelasti Maneatereiden kimppuun, DC I rynnii Yeteihin jotka pakenevat, mutta jäävät jalkoihin sillä pelkuruuden hinta on kuolema. Taikavuoro on hiljainen, Gorit saavat Wyssan´s Wildformin, mutta lähitaistelu sitävastoin räjähtää! Bestigorit pilkkovat sapelihammaskissat pieniksi talipalloiksi pihan linnuille, ajavat nämä karkuun ja ryhmittyvät kohtaamaan uuden vihollisen. Stonehorn jatkaa Minotaurien tallaamista jotka kyllä saavat iskuja läpi, mutta T7, Regeneroiva hirviö on liikaa ja härkämiehet lähtevät lipettiin ja kivisarvi ajaa niiden yli. Gorit ja Maneaterit hakkaavat toisiaan kuin viimeistä päivää, mutta Maneaterit kestävät regeneraation avulla.

Riittävä huolto on kaikkien Warhammer- ja painiotteluiden selkäranka!:D

Vuoro 3. Stonehorn rynnii DC II:een, Irongutit rynnivät Bestigoreihin, Tyranni rynnii ogreyksiköstä auttamaan Maneatereita Goreja vastaan. Taikavuoro ei tuota muuta tulosta kuin +1T Ironguteille, Thundertusk yrittää avata pelinsä ammuskelemalla DC III:ta mutta ei tee mitään. Lähitaitelussa Ironguttien Dragonhide Banner sykähtää ja chargevuorolla yksikkö saa heittää kaikki to hit, to wound ja armorsave heittojen 1:t uusiksi. Taikalipussa on myös s3 breathweapon joka ammutaan pässimiesten niskaan. Ja sitten lyödään ja lujaa sillä molemmilla yksiköillä on great weaponit. Irongutit vievät yseisen päähänlyötikisan.

Toisaalla Tyranni haastaa Goryksikköä kaksintaisteluun ja Pässilordi vastaa kutsuun. Beastlordin warriorbane miekka meinaa olla liikaa, sillä pässilordi tekee kolme haavaa, pudottaen Tyrannin lyönnit kahteen, jotka onneksi haavoittavat ja Tyranni viimeistelee taistelun tallomalla pässilordin maahan stomp hyökkäyksellään! Maneaterit niitetään viimein hengiltä, mutta Gorilautasta on jäljellä enää märkä läntti.

Kuvassa viimeinen Gori painii viimeistä Maneateria vastaan.

Katsomme pelin olevan ohi. Jätit jyrasivät. Huzaa!!!

Peli oli jännittävä, siinä oli paljon hurjia käänteitä ja kaikista tärkeimpänä: se oli molemmille osapuolille hauskaa! On aivan sama mitä tekee, painiiko kehässä, keräileekö perhosia vai juoksuttaako pikku-ukkoarmeijaansa lakanalla keittiön pöydän päällä. Jos ei nauti harrastuksestaan, miksi vaivautua? Se, että molemmat pelaajat nauttivat pelistä, tekee pelaamisen monta kertaa palkitsevammaksi kuin se, että toinen nöyryyttää toisen ja nauraa päälle. Siinä saattaa jäädä pelailemaan itsekseen hyvinkin nopeasti.

Pelailemisiin! -Tuho

Hands on: Uusi Dark Elves Armybook part 2

Murhamiesten ensi koitokset

Dark Elffien siirtyminen kahdeksanteen laitokseen näytti paperilla hyvältä, mutta näin viikonlopun pelimaratoonin jälkeen ehkä vieläkin paremmalta. Koko armeijaa koskevat ASF- ja Murderous Prowess säännöt tekevät näistä piskuisista haltioista huomattavasti jännemmän vastustajan toughness 4+ armeijoille ja yksiköille. Tosin uudet säännöt myös vaativat lisää kärsivällisyyttä Delffivuoroille - Re-rollien määrä nousi justiinsa. Pääsin pelamaan ystävääni vastaan siis viikonlopun aikana hyvin montaa armeijakuntaa ja listaa vastaan, kaikkea ei silti saanut millään ilveellä kokeiltua esimerkiksi goblinien pumppuvaunujen ja fanatikkien ansiosta. Huomautuksena ystäväni on harrastanut fabaa huomattavasti kauemmin ja itse sorrun edelleen aloittelijavirheisiin ja aivopieruihin siinä missä pyödän toisella puolella siirrot ovat harkittuja ja laskelmoituja. Tämä näkyi osaltaan tuloksissa. Peleissä vain kokonaan tuhoutuneet yksiköt antoivat niitä kaivattuja voittopisteitä. Vastustajani lohkaisi tarinaa ennakkoon ja kyllä odotukset viikonlopusta nousivat heti toiseen potenssiin.

Lordi Bran käveli mietteissään edestakaisin kuninkaanhuoneessaan. Hän oli nukkunut viime yönä levottomasti, kuten yönä ennen sitä. Hän oli nähnyt unta jossa myrsky nousi meren yli hänen linnoituksensa ylle. Lopulta myrsky peitti koko linnoituksen ja hän heräsi. Sama uni oli toistunut kahtena yönä. Lordi Bran aavisteli että unet olivat enne, hän oli aikaisemminkin saanut varoituksia esi-isiltään unien muodossa. Se tosia-asia että viimeviikkoina Kazad-Urbazin läpi kulkevat Marienburgin kauppiaat olivat puhuneet oudoista laivojen katoamisista merellä, huoletti lordia vielä enemmän. Hän oli jokunen vuosi sitten ajanut myrskyn myötä matkustavia ryöstelijöitä ja murhaajia pois liittolaistensa mailta, mutta hän ei uskonut näiden palaavan niin nopeasti.

Kun hän asteli huoneestaan avautuvalle parvekkeelle näki hän tummien pilvien peittävän auringon. Tuuli yltyi. Nuo olivat myrskypilviä, ja luonnottoman muotoisia. Hänen ovestaan ryntäsi hengästynyt viestintuoja. "Herrani, kopterilentäjät raportoivat lähestyvästä myrskystä. Se ei ole luonnollinen!"
Lordi vetäisi syvään henkeä ja katsoi Marienburgin yli levittyvää myrskypilveä.
"Alaric, valmista sotisopani ja kutsu miehet aseisiin. He ovat täällä."

Sillä välin herttua Cochonfleur ratsasti saattueineen Graalia etsivien ritarien kanssa. Itse hän oli jo tunnustettu Graalinritari, mutta toisinaan hän liittyi miestensä kanssa niiden seuraan jotka vielä etsivät ihmeiden maljaa. Hän oli paastonnut kolme päivää ja rukoillut Neitoa kaksi yötä, sillä häntä oli valvottanut omituinen uni. Siinä meren takaa nousi myrsky. Myrsky nousi Marienburgin yli kohti Harmaavuoria ja lopulta pysähtyi Harmaavuorten ylle. Uni oli herttuasta omituinen sillä hän ei tiennyt mitään muuta Harmaavuorista kuin että kääpiöt, rahanahne muinainen rotu ilman Neidon viisautta asutti niitä, ja että sivistymättömät Keisarikunnan kauppiaat tulivat vuorten läpi kääpiöiden valmistamia teitä, käydäkseen kauppaa hänen maillaan.
Unessa oli myös synkkä kaiku. Hänestä tuntui että uni oli enne ja hänen kuuluisi mennä kohtaamaan tämä myrsky Harmaavuorten luo. Herttua johti miehiään kohti Harmaavuoria, ehkä Neito näyttäyityisi nyt siellä?

Samaan aikaan Kazad Urbazin lähimaastossa pienessä metsäleirissä mustaörkki Gurza Synkhammas teroitti valtavaa sotakirvestään ja heitti nuotiossa paistuneen yöhiidenruumiin uskolliselle ratsulleen Poik-Toralle. Ruumis kuului Fizzikille, hänen entiselle lipunkantajalleen. Fizzik oli juossut karkuun yöhiisishamaanien taikuruutta edellisessä taistelussa ja piiloutunut kivenkoloon. Nyt Fizzik sai tuta miten pelkureille käy Gurzan alaisuudessa. Hänellä oli uusi lipunkantaja, Trikzil. Pieni mutta julma. Siitä Gurza piti. Pensaikosta kuului rapinaa ja shamaanikaksoset Sneeznuus ja Whizzik kömpivät esiin. Gurza inhosi shamaaneja, jossain määrin hiisishamaanit pelottivat häntä. Hän ei ymmärtänyt mistä he saivat voimansa, eikä halunnutkaan tietää, sillä oli toisinaan todistanut kuinka fanaattinen hiisishamaani räjähtää tuhansiksi palasiksi yrittäessään kutsua kuu-ukkoa avuksi.

Sneeznuus hiipi Gurzan korvan juureen: "Pimeä myrsky lähestyy" ja Whizzik jatkoi: "Paniikkia ja kärsimystä on luvassa..."
Gurza katsoi epäillen luihuja hiisejä, mutta antoi niiden jatkaa.
"Meren takaa tulee kauhu, se jättää jälkeensä avuttomia, jättää jälkeensä helppoa saalista." ja toinen jatkoi sotapäällikön toiseen korvaan "Mene sitä vastaan, kuu-ukko haluaa että menet."
Silloin Gurza tarttui molempia hiisiä yhdellä kädellä kurkusta kiinni ja puristi niin että näiden silmät olivat pulpahtaa päästä: "Gurza ei tottele kuu-ukkoa, Gurza tottelee Gorkia!" Mutta lopulta hän päästi irti peläten jos shamaanit vaikka räjähtäisivät siihen paikkaan.
Gurza nousi Poik-Toran selkään ja karjaisi ympäröivään metsään joka tuntui lähtevän liikkelle hänen kanssaan "WAAAAAAAGH!"

Perjantai alkoi 2400 pelillä kirottuja kääpiöitä vastaan. Voitto näitä pitkäpartoja vastaan oli lähempänä kuin monesti aikaisemmin ja tätä edesauttoi nimenomaan murhamiesten kyvykkyys etsiä parempia tuloksia huonoista (ykkösen to wound) heitoista. Lisäksi tuo joka kierroksella toistuva osumiseen uudelleenheittojen saaminen auttoi pysymään taisteluissa mukana pitempään. Kuitenkin kolme sotakonetta (kaksi katapulttia ja organ gun) niittivät edelliseen tapaansa eteneviä haltioita ennen lähitaisteluun antautumista. Kahdesta isosta jalkaväkilaatasta oli kuitenkin liikaa vastusta ja steadfast + iso liippa jaksoivat pitää kääpiö"muurit" paikallaan niitä vasten iskeviä haltiayksiköitä vastaan. Taistelussa menestystä toi uusittu Cauldron of Blood, joka antoi heittää kaikki epäonnistuneet haavoitusheitot 6" säteellä. Meduusa-vaunu herätti ristiriitaisia tunnelmia ja ei saanut hirmuisia aikaan. Taistelu loppui 20-0 kääpiökansan juhlaan näiden menetettyä vain organ gun. Kaveri unohti kyllä deplota tykin.

Jaksamisen rajoissa pelattiin vielä 1200 listoilla Orcs & Goblinsseja vastaan. Heitin pirullisena haasteena kokonaan ratsailla tai kärryjen varassa olevan listan ja vaikka goblin pumppavaunut tekivät pahoja tuhojaan onnistuivat  haltiat viemään voiton hieman yli 300 pisteellä. Kokeilussa olivat uusista jutuista kärryihin isketty bolt thrower (Scourgerunner Chariot) ja ratsain vilistävät warlockit. Kokemus tai sen puute koitui pumppukärryn rynnäköintiylivoiman jalkoihin, tai pyörien, alle warlockkien tapauksessa. Kärry sentään sai haettua hyvää ampumiskulmaa night goblinien harventamista varten 9" liikkumisellaan ja osuminen oli tällöinkin kiinni vain 4+ heitoista. Tästä pelistä päällimmäisenä jäi käteen vain tuo harvinainen voitto.

Lauantaina pelattiinkin Bretonniaa vastaan 2400 pelinä. Vastassa oli 4 yksikköä erinäisiä ritareita ja maalais jousiampujia isona 40 napin laattana. Mukana oli uusista mm. kharidbyss ja yksinään juokseva meduusa ja lisäsäännön turvin kannattavammat great weapon shadet assasiinin kera. Taistelua sotki taistelutantereen keskellä ollut maaginen torni, joka viljeli loitsujaan lähimpään yksikköön. Tästä taistelusta olisi tarkoitus kirjoittaa tarkempi selonteko, joten en vielä mene kaikkiin yksityiskohtiin. Medusa liikkui uljaasti eteenpäin ja ehti etänä tuijottaa muutamat juosiampujat kumoon ennen kuin toinen talonpoikais jousiampujien yhteislaukaus kaatoi tämän pedon maihin. Kharidbyksen kohtaloksi koitui Knights of the Realm rynnäkkö epäonnistuneen oman rynnäkön jälkeen.Taistelun viimeisinä hetkinä tajusin, että pöydällä olisi pitänyt olla vielä yksiköllinen uusia Sisters of Slaughtereita, mutta nämä olivat unohtuneet kokonaan. Bretonian ritarit olivat kova vastus ja vaikka ritarit menettivät puolet ratsuväestään ja kenraalinsa, hävisin tämän pelin noin 12-8.

Illalla pelattiin vielä 2400 Orcs & Goblineita vastaan. Taistelu jäi kohtalaisen lyhyeksi kahden pumppuvaunun syödessä kylkiäni Aracnarok hämiksen johdolla. Lisäksi fanatikit pudottivat pohja teurastajasisarten kokeilulta ennen kuin nämä olisivat pääseet osaksi toimintaa. Peli päätettiin lopettaa kesken kaiken hyvin epätoivoisen tilanteen vuoksi. Taistelussa haltiamainetta pitivät kuitenkin parhaiten yllä warlockkien yksikkö joka pysyi hyvien ward heittojen ansioista Black Orc yksikön ollessa edessä ja 60 night gobbon häiritessä kyljessä. 10 warlockin yksikkö oli jo aiemmin onnistunut tuhoamaan Doombolt-loitsulla yllättävän hyvin örkkejä ja nyt myrkytetyt aseet purivat örkkeihin niin hyvin, että vaikka onnistuneen chargen jälkeen goblinit tulivat seuraavalla vuorolla kylkeen, eivät 7 jäljellä olevaa warlockkia halunneet luovuttaa taistelua, vaan pysyivät visusti paikallaan. Tästä siis luovutusvoitto örkeille ja gobboille.

Sunnuntaina ehdittiin vielä 1200 peli empireä vastaan. Tämä peli oli himmailua Delffien osalta, mutta onnistuneella taikomisella ja Warlockkien hoidettua empiren kylkeä tavoitteleva ritariyksikkö, päättyi taistelu 800 pisteen erotukseen Delffien hyväksi.

Fiilikset taisteluiden perusteella uusista herkuista.

Magiasta on hävinnyt jotain ja paljon. Itse tottuneena käyttämään pienilevelisiä velhoja luomaan lisää noppia power of darknesilla ja välittämättä 6 nopan/taika rajoituksesta, oli tämä nyt kova pudotus maanpinnalle. Nyt siis power of darkness on läsnä vain Dark Loren signaturena eikä jokaisen velhottaren bound spellinä. Lisäksi siis Druchii sorceryä ei enää ole.

Uusittu Cauldron of Blood tulee olemaan voimankäytön ja näytön välineitä. BsB:n ominaisuudessa 300p yksikkö lyö jo itsessään impactien lisäksi kovaa takaisin Death Hagin ja kahden Shrinekeeperin avulla ( + frenzy), mutta yksikkö tarjoaa tukitoimintojen kuninkuutta. Maljahan siis antaa kaikkien omien yksiköiden heittää uusiksi kaikki ohimenneet haavoitusheitot, yksiköillä, joilla murderous prowess toimii, eli siis petoja ja ratsuja laskematta koko armeijan osalla. 6" vaikutus on tietysti pieni, mutta rynnäköivän yksikön keskellä riittävä. Kärry lisäksi antaa 3 tason bound spellinä frenzyn 12" sisällä tai parantaa jo olemassa olevaa frenzyä antamalla lisähyökkäyksen. Lisäksi 5+ wardi koko yksiköllä, jos yksikkö koostuu Witch Elffeistä, ja 6+ Ward, jos  jokin muu yksikkö, kun kärry on liittyneenä Will of Gods säännön turvin mukaan. Sääntö mahdollistaa siis kärryn marssimisen ja pakottaa liittyneen kärryn yksikön keskelle eturiviin. Mutta siinä kelpaa olla toughness 6, viidellä woundilla ja 4+ wardilla.

Meduusa-alttari taas on ehkä ominaisuuksiinsa nähden turhake pistehinnaltaan. 175 pistetti, jotka antavat support-kärry Meduusalla ja Will of Gods säännöllä. Medusa itsessään tekee tästä yksiköstä neljästi vuorossa multiple shot säännöllä ampuvan 18" etäisyydellä olevan modelin. Ampumista tuhdittaa nelosen voima ja sitä vastustetaan iniativella toughnesin sijasta. Eli haavoittaa hitaampia helpommin. Viimeinen hieno sääntö tuntuu tekevän tästä kärrystä lähinnä rynnäkköblokkerin, sillä kaikki pohjakosketuksissa olevat modelit joutuvat väistämään iniativellaan, ennen lähitaisteluvuoron alkua, meduusan katsetta tai muuttua heti kiveksi. Tästä on vain vähän iloa kun kärry on nokka vasten vihollisyksikköä. Maksimointi jää 3-5 modeliin per kierros. Kärryn antaessa kylkensä, olisi efekti parempi.... aura of agony unohtui, -1 ld vihollisille kärryn lähellä, +1 ld omille kärryn lähellä. Meduusa yksin juostessaan saa frenzyn, mutta unohdappa tämä liian kauaksi kenraalista ja koita hillita haluja rynnäkköön sen omalla ld 2. Heikko monsteri ilman suojia, mutta onpahan tuijotusampuminen ja pohjakontaktissa katseen välttely...


Sisters of Slaugher.... Unohtuivat leiriinsä ja jäivät fanaatikkojen woundeihin. Ei kommentteja.

Kharidbyss, kovaa lyövä peto tukemaan rynnäköitä.

Scourgerunner Chariot tuntuu ihan ideaalilta lisältä, vaikka onkin 150 pisteen lisä armeijaan. Bolttis multiwoudien ja barbed bolts säännön turvin tuntuu ihan kätevältä tavalta kiusata vastustajan monstereita ja ampuu tämä kärry muutenkin kahden ajajansa toimesta. Toimii myös tarvittaessa avustajana rynnäköissä, vaikka onkin vähän heikompi cold one chariottiin verrattuna.

DOOMfire Warlocks edustaa omasta mielestäni CoBin ohella parasta antia tässä kirjassa. Taikova tason 2-5 velhoryhmä fast cavalry säännöllä kuulostaa ilman panssareita olevilta ukoilta 25 pisteen/model hinnalla varovaisesti sanottuna epäilyttävältä ja kalliilta, mutta 4+ wardi tekee ihmeitä. Yksikkö on siis pohjiltaa tason 2 velho ja saa velhotason jokaisesta täydestä viiden napin rankista ensimmäisen jälkeen ja osaa Soulblightilla laskea vihollisen voimaa ja kestävyyttä yhdellä sekä kurittaa etäältä vihollisia doomboltin aiheuttamilla 2D6 stre 5 woundeilla. Voisi sanoa, että kallis häirintäyksikkö, mutta todellisuudessa potentiaalinen paikka laittaa ratsun kanssa oleva lordi/bsb ihan jo silläkin, että nämä valkohapsiset haltiat lyövät lähitaistelussa kahdesti myrkytetyillä lyönneillä, asf, murderous prowess ja vieläpä nelosen voimalla!!! Ehkä tämä hype aiheutui siitäkin, että näillä sai oikeasti jotain aikaan, mutta ajatus yksiköstä pehmentämässä taikuudella etäältä vihollista ja tarvittaessa rynnäköimässä vihollisen kimppuun kiroten samalla vastustajansa soulblightilla kuulostaa jo hyvin muikealta. Vain rare-valinta hidastaa näitä poikia.