Sotakoneen WHFB-liigan terävin kärki

psst.. voit tarkastella kaikkia liigaan liittyviä juttuja klikkaamalla tuolta sivun Tageista sanan liiga..
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liiga. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liiga. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, maaliskuuta 28, 2014

Sotakoneen Liiga 2014 Purtujen heimon ensikohtaaminen.

Kyseessä on Sotakoneen Villen ja oman armaan Tuhonne kohtaaminen Sotakone 2014 Liigassa. Kirjoitin aiheesta tarinallisen version, antakaa palautetta jos on liian tekninen, liian epätarkka tai vaikka vaan kakkaa:D

Liha vastaan teräs

Oli kylmä ja sumuinen aamu kun Brugha-hän-jota-on-purtu heräsi omaan huutoonsa ukkoshammaspedontaljavuoteeltaan. Syy heräämiseen ei suinkaan ollut vieressä makaavan hänen heimonsa tunnuksenkantajan ja useimpien lastensa isän, Iso Pappa Hugnin, lähes kuolevaa kivisarvipetoa muistuttava kuorsaus, vaan Brughan oma, luonnottoman suora yhteys Suureen Kitaan. Unessa Brugha oli nähnyt kuinka hänen oma heimonsa oli joutunut kaaoksen riettaiden ja sairaiden halujen valtaan. Kaikkea tätä hulluutta ja sodomiaa johti, kuin jokin perverssi kapellimestari, pohjoisesta nouseva tuore demoniprinssi lakeijoineen. Tällainen ennustus täytyisi pysäyttää heti alkuunsa! Brugha, joka on jopa jättien mittapuulla uskomattoman ylipainoinen Teurastajamestari, nousi vuoteestaan sellaisella vauhdilla, että Hugni, joka ei itsekään ole jättien pienimmästä päästä, lensi ulos jurtasta kuin kerran syöty hiisi ja jäi hämmentyneenä istumaan hankeen. Ei kuitenkaan liian hämmentyneenä, ettei Hugni olisi nostanut naurahtamaan erehtynyttä vartijaa kurkusta ilmaan ja pyyhkinyt yhdellä raivokkaalla lyönnillä hymyä ja puolia etuhampaista tämän, nyt jo kovin ruhjotuilta, kasvoilta.

Harvoin on nähty sellaista säpinää ja kiirettä leirin pakkaamisessa, kuin mitä Brughan korvia särkevän mylvinnän ja Hugnin jättiläismäisen rautahansikkaan yhteisvaikutus sai aikaan. Purtujen heimo ei ehtinyt taivaltaa viikkoakaan pohjoiseen, kun he jo törmäsivät kaaoksen sotakoiriin, jotka toimivat armeijan etujoukkona. Brugha katseli rautamahapataljoonansa Ahmijoiden keulalta kuinka hänen ja Hugnin esikoispoika Loag Kärsäkäs ja hänen Mässäilijä- jättinsä räjähtivät juoksuun kohti edessä häämöttäviä tunnustelijoita ja karjuivat ”Ruokaa Kidalle! Kita on Suurin!”.

Myös vihollinen syöksyi eteenpäin, kärjessään armeijan epäpyhää lippua kantava hurja pohjanmies demonisella ratsullaan, seuranaan lauma kammottavia Kaaospeikkoja. Vasemmasta laidasta lähestyivät kuolettavan tehokkaat Kallonmurskaajat, oikeasta Chimera- kaaoksen sekasikiö, hirvittävän epämuodostunut kaaoksen Spawni ja itse Demoniprinssi. Loagin silmät kääntyivät ympäri hänen juostessaan ja hänen vierellään juoksevat jätit ottivat hänet tottuneesti kantoon, tietäen kokemuksesta, että teurastaja palaisi henkimatkaltaan piakkoin. Loagin tietoisuus löysi välittömästi kohteensa ja kivisarvinen Peto syöksyi kohti Demoniprinssiä kuin lihasta ja kivisestä luurangosta tehty maavyöry, rysähtäen Demoniprinssin kimppuun koko mahtavalla massallaan. Suursyömärit kannustivat hurjat luolapetonsa täyteen vauhtiin ja törmäsivät kaaoksen lipunkantajaan ja tämän peikkoihin koko voimallaan. Samalla huutaen Iso Pappa Hugnin heille opettamaa sotahuutoa: ”Hakkaa päähän!” Joka ei ollut pelkästään tarttuva huuto, mutta myös näppärä muistisääntö taistelukentän hämmennyksessä.

Oikeassa laidassa Pippuroijat saivat Chimeran tähtäimiinsä, eli tykkiensä etupuolelle ja latasivat tämän kyljen täyteen ketjuja, hauleja, lusikoita, haarukoita, veitsiä, pieneläimiä, keramiikkaa, teroitettuja käpyjä ja muuta tilpehööriä kuitenkaan kaatamatta hirviötä. Vihollinen hyökyi päälle koko armeijansa voimalla, lukuun ottamatta epäpyhää sotakonetta joka oli kuin jättiläismäiseen pronssikanuunaan valettu demoni jota ohjastivat kieroutuneet kaaoskääpiöt. Tämä Helvetinkanuuna seisoi vihollislinjojen takana ja ampui taivaalle tulta ja kuolemaa. Helvetinkauunaa vaanivat Loag Kärsäkkään sapelihammaskissat Haaskansyöjät, mutta yksi vihainen riuhtaisu ketjujaan vastaan heidän suuntaansa sai kissapedot etsimään aurinkoisempia metsästysmaita ja he pötkivät käpälämäkeen.

Armeijoiden jyrähtäessä yhteen, huusi kaaoksen lippusankari haasteen kaksintaisteluun johon Suursyömäreiden johtaja Possu-Mez vastasi empimättä. Possu-Mez, joka oli saanut nimensä epätavanomaisesta ratsustaan, joka oli kaaoksen kierouttama jättisika, ja Kaaoksen Lipunkantaja mittelivät voimiaan ikuisuudelta tuntuvan ajan, kummankaan pääsemättä niskan päälle. Samaan aikaan toisaalla Peto ja Demoniprinssi murjoivat toisiaan. Demoniprinssi oli nopeampi ja hänellä on kaaoksen Slaanesh-jumalan suomia lahjoja mutta Peto oli voimakkaampi ja hänen voimansa kasvoivat Loag Kärsäkkään lumouksella joka nosti kivisarvihirviön voimaa ja kestävyyttä. Pedon ja Demoniprinssin pahoinpidellessä toisiaan Chimera oli päässyt otolliseen paikkaan Pedon sivustaan. Suuren ärjynnän saattelemana tuo kaaoksen sekasikiö hyökkäsi Pedon kylkeen syösten tulta yhdestä kidastaan, kuitenkin vain pintapuolisesti kärventäen Pedon paksua ja takkuista karvaa.

Vasemmassa laidassa Suursyömäreiden toinen osasto pääsi kiinni Helvetinkanuunaan, estäen sen kuolettavan tehokkaan ampumisen. Vastustajakin pääsi rynnäköimään Kallonmurskaajillaan Suursyömäreiden ensimmäiseen osastoon, mutta nämä kaaoksen kuolonritarit jäivät odottamaan Possu-Mezin ja Kaaoksen Lipunkantajan kaksintaistelun päätöstä, sillä he eivät olleet kenenkään muun kanssa kosketuksissa taistelussa. Tämä harvinainen taistelukentällä nähtävä kunnianosoitus mies miestä vastaan käytävää kamppailua kohtaan johti lopulta Kallonmurskaajien tuhoon. Samaan aikaan Brugha, Hugni ja Ahmijat olivat järjestäytyneet Kallonmurskaajien sivustaan ja suuren mekkalan ja jyrinän saattelemana nämä suurimahaiset jätit jyräsivät Kallonmurskaajat ja heidän panssarivaunumaiset ratsunsa alleen.

Iso Pappa Hugnin suurin ylpeys oli hänen Lihanuijansa ja tämän Rautaläjäytinkanuunan ohjastaja Zimo-ei-pelkoa. Zimo näki taistelukentän vastakkaisella puolella Helvetinkanuunan ja toisella laidalla Chimeran. Pitkään hän pohti, että kumpaa ampuisi ja lopulta hän päätyi Helvetinkanuunaan. Järkyttävän tussahduksen saattelemana Lihanuija sylki putkestaan tulta ja ripakopallisen kanuunankuulia, mutta ei tuhonnut Helvetinkanuunaa. Kun Zimo oli saanut ladattua uuden latingin, olivat kaikki taistelukentällä jo kiinni käsirysyssä. Zimo ei voinut muuta kuin ottaa mukavan asennon Lihanuijan selässä ja nauttia taistelukentän kauneudesta.

Keskellä taistelukenttää Teurastaja Loag Kärsäkäs ja hänen Mässäilijänsä olivat kiinni taistelussa, Suursyömäreiden ensimmäisen osaston tukemana, Kaaospeikkoja vastaan. Suursyömäreillä oli tunnuksenaan sotasaaliina korkeahaltijoilta ryöstetty, Feenix-linnun sulista tehty lippu joka antoi ratsastajien lyönteihin tulisen lisämausteen ja kerran niin voittamattomilta tuntuneet Kaaospeikot olivat yhtäkkiä pehmeää kauraa niin Suursyömäreiden kuin Mässäilijöidenkin iskujen alla. Sillä Kaaospeikoilla oli heidän tarunomainen kykynsä parantaa mitä kuolettavimmatkin haavat mutta poltetut haavat eivät umpeudu. Lopulta kahakassa ei viholliselta ollut kuin tuo epäpyhällä liekillä palava, kuolemattomalta tuntuva Kaaoksen Lipunkantaja, jonka päässä oleva kruunu piti hänen moraalinsa korkealla ja kaaoksen epäpyhät lahjat olivat löytäneet kohteensa. Kun viimeinenkin Kaaospeikko kuoli, huomasi Loag, että he eivät mahtuneet taistelemaan, joten he etsivät itselleen uuden vastustajan ja suoraan heidän edessään seisoi, luotisuorissa riveissä, päästä varpaisiin haarniskoituja Kaaossotureita. Jälleen kerran kajahti kuin yhdestä suusta: ”Ruokaa Kidalle! Kita on suurin!”

Oikeassa laidassa Kaaoksen sotavaunu oli jyristellyt tiensä läpi pienen metsikön ja rysähtänyt kiinni Pippuroijiin, jotka pienen voimankoitoksen ja yhden kuoleman jälkeen päättivät käyttää, nyt jo muussattuja vaunukuljettajia, kastikkeena edessä häämöttävälle Chimera paistille. Chimera, Demoniprinssi ja Peto murjoivat toinen toisiaan ja maa tärisi kaikkien taitelijoiden jalkojen alla. Kaikki päättyi siihen, kun Loag Kärsäkäs kurotti mieltään ja yllättäen kauhasi Pedon kivisillä sarvilla Demoniprinssin haaroväliin halkaisten prinssin kahtia! Mutta ilo oli lyhyt, sillä Chimera sai samalla tilaisuuden upottaa kaikkien kolmen päänsä purukaluston Pedon kaulaan. Suuren ulvonnan ja ryminän saattelemana Peto kaatui, eikä ollut enää.

Taistelu loppui kun Pippuroijat saivat viimein tuhottua Chimeran, Suursyömäreiden toinen osasto pakeni Helvetinkanuunaa vain päästääkseen Brughan, Hugnin ja Ahmijat rynnäköimään koko voimallaan tuon demonisen koneen kylkeen ja pieksemään siitä demoniuden ulos. Mässäilijät nauroivat pohjoisen sotureiden yrityksille rikkoa heidän taikuudella vahvistettu nahkansa samalla kun itse mättivät Kaaossotureita päähän Loag Kärsäkkään lumouksella voimistettuina. Ja siihen, että Possu-Mez vihdoin ja viimein nujersi tuon helvetillistä rankaisua kestävän Kaaoksen Lipunkantajan.

Taistelu oli ohi. Brugha-hän-jota-on-purtu tarkasteli voitettuja voittoja ja kärsittyjä tappioita. Peto oli kaatunut, mutta niin oli käynyt ennenkin ja Brugha tiesi, että yön koittaessa ja pimeyden laskeutuessa, Loag Kärsäkäs ottaisi saaduista vangeista sopivan määrän ”vapaaehtoisia” ja he raahaisivat Pedon erämaahan. Aamulla Loag Kärsäkäs palaisi ratsastaen Pedolla. ”Vapaaehtoisista” ei kenenkään tarvinnut kysyä mitään, veri verestä oli Loagin periaate ja hänen voimansa petomagiassa oli väkevä. Iso Pappa Hugni oli yrittänyt korjata Helvetinkanuunan käyttökuntoon, mutta muutaman sataa raskaan kivinuijan iskua olivat olleet jopa tällaiselle olennolle liikaa, joten Hugni tyytyi vasaroimaan kanuunan putkesta itselleen uuden taisteluhanskan. Hänestä oli vänkää se että, kun sillä löi kuulu ulvontaa niin lyönnistä kuin lyödystäkin. Taistelu oli ohi, mutta edessä oli vielä monta uutta voimankoitosta ja Purtujen heimo oli täyttävä maan!

Sotakoneen liigan metsähaltiat värityksessä

Maalausprojekti

Oma maalaamiseni on ollut pidemmän aikaa tauolla, johtuen kenties omasta saamattomuudestani tai ajanpuutteesta, mikä vaivaa pienten lasten vanhempia. Niin tai näin päätin kokeilla ensi kertaa palkkamaalarin palveluksia. Sotakoneen yhteistyökumppani Pekka Koukkula Dragon Scale Design-yrityksestä otti toimekseen maalata konvertoimiani Wood elf-kentaureja. Kentaurit ovat osa Sotakoneen liigassa käyttämääni listaa ja esittävät wild ridereita. Lisäksi olin kanvertoinut kaksi wild stag ratsastajaa sankareiksi. Sain figuurit käyttöön juuri sopivasti Turkun Fanaticin joukkueturnaukseen, jossa pelasin metsähaltia armeijalla. Joukkueemme sijoittui hienosti kuudenneksi ja olin varsin tyytyväinen nappuloitteni toimintaan. 

Teemana metsähaltioilla on syksyinen metsä kääntymässä talveen. Olen harkinnut alustojen muokkaamista satunnaisilla erikeeper/sooda-lumikasoilla. Alustojen magnetisoiminen on myös harkinassa. Tässä kuvia projektin vaiheista.

Pekan lähettämä ensimmäinen teaseri, hyvältä näyttää.
Alustavia yksikkökuvia. "Hevoset" saivat vielä lisää sävyjä.

Possut vielä vaiheessa.
Tässä on valmiit kuvat yksiköstä. Olen tyytyväinen lopputulokseen, kyllä näillä kelpaa otella. Kentaurivisio on alunperin Luolapeikon (sotu-nikki) ja olen jatkanut samaa teemaa. Hevosina olen käyttänyt uusia ja vanhoja glade rider hevosia. Torsoina on uusia ja vanhoja gladeridereita, vanhoja war dancereita, dryadeja ym.


Kilpiin tuli vielä toisenlainen kuva, mutta se ei ehtinyt valmiiksi turnaukseen mennessä, joten ne lähtevät myöhemmin uuteen maalaukseen.


Kentauri-maagi sai ylleen tarkemman maalauksen, edelleen näyttää hyvältä.


Haltiatorson ja hevosen yhtymäkohdasta tuli kenties hieman tuhti, mutta menettelee.
Maagi unicornilla on harvinaisempi näky WE-armeijoissa, mutta pidän figusta ja tulevasta kirjasta ei tiedä vielä millaiseksi se siihen kirjoitetaan.
Tämän konin figuuri taitaa olla vanha kuin synti, miltäköhän edikalta lienee.


Wild stag sankarien ratsut olen luonut Mierce Miniaturesin Chaagmuth the Jaw-Taker ja Vicious toracx figuureista. Ratsastajat ovat Gamezone miniaturesin ja Freebooters faten hahmoja; .

Possu 1

Possu 1 toiselta puolelta


Possu 2 ja ratsastaja Totol. Chaagmuth the Jaw-Taker figuuria joutui hieman sahaamaan irti ratsustaan ja miniatyyriä joutui paikkailemaan green stuffilla. Myös ratsastajalle joutui tekemään "satulan", jotta sen sai hieman luonnollisempaan asentoon possun keuliessa turhan paljon.


Keihäshaltia "ratsastaa" vauhdikkaassa asennossa posullansa. Figuuri on pinnattu polvesta possuun kiinni ja mielestäni näyttää aika hyvältä.



Pekka lupaili vielä kirjoitella maalauksesta jotain pientä, joten liitän ne kirjoitukset tähän myöhemmin.  Kaiken kaikkiaan pidän projektia onnistuneena, konvertointiin olisin voinut käyttää enemmän aikaa, mutta kaikki tietää, kiire antaa kaikkeen parhaat työkalut ;)

lauantaina, maaliskuuta 22, 2014

Sotakoneturnee 2014 ja Pakkaspään haltiat

Sotakoneturnee 2014 ja Pakkaspään haltiat


Pitkin vuotta pelataan siis Sotakonelaisten kesken turnaus, jossa peruslistan lisäksi tehdään muutaman sadan pisteen lisäys jokaiseen peliin - voiton toivossa tietenkin. Oma alkuvuosi on jäänyt harrastamisen ohella vähän vaisuksi perheenlisäyksen ja insinöörityön viimeisetelyn johdosta. Nyt arjen taittuessa jonkinlaiseksi rutiiniksi ja lopputyön arvostelun jälkeen itsekin ehdin käydä haastamassa Irvikallion heimon ja Tavernaansa puolustavan Hopsbergin kääpiöväen. Heimoa vastaan päädyttiin hyvin tiukkaan ja tasaiseen otteluun kääpiöiden ampuessa haltioiden rivit hajalle. Tässä kuitenkin liigan kärjessä roikkunut liigafluffi ja peruslista omalta osaltani:

Pakkaspään linnoitus, Pohjois Naggaroth

Helfar Lohikäärmeensyntyinen katseli kastellinsa parvekkeelta alas hyytävän jäiseen erämaahan. Joku viisas oli aikoinaan keksinyt tuolle tyhjyydelle nimen Kaaoksen jätemaa, mutta hänen oli jo vaikea muistaa aikoja, jolloin pohjoisen Naggarondin rajaa vastaan olisi hyökätty demonien toimesta. Nyt Helfarin hallitsema linnoitus oli vain pohjoisen Naggarothin viiman keskelle unohtunut vanha vartiotorni. Ajoittain mies mietti, millaista olisikaan ollut kasvaa Naggarondin hoveissa, kuten hänen olisi perintönsä puolesta pitänyt. Se oikeus olisi kuulunut hänelle, jollei hänen isänsä olisi niin kiivaasti halunnut aikoinaan päästä Noitakuninkaan valtaistuimelle, tämän ollessa kadoksissa, ja ollut niin säälittävä taistelija, että meni häviämään yhdessä 8 muun pelkolordin kanssa Mustien vartijoiden johtajaa Kourania vastaan käydyn taistelun valtaistuinsalissa. Helfarin mielestä Kouranin olisi pitänyt itse nousta valtaistuimelle, mutta jokin siinä paskiaisessa oli mukamas niin kunniakasta, että tämä odotti Noitakuninkaan paluuta, varjellen valtaistuinta mahdollisilta vallananastajilta. Kouranin viha ei ollut juuri koskettanut Helfaria, mutta tuo turhan tärkeä valtaistuimen palvelija oli silti käskenyt hänet siirtämään linnoituksensa pohjoisen vartiotorniksi.

Helfar huokaisi. Raaka erämaa ulotti terävät kyntensä myös kastellin suojiin, tehden ylhäisönkin elämästä haastavaa. Eteläisistä maista tuodut orjat tuntuivat olevan niin hauraita, että nämä yleensä jäätyivät kuoliaaksi jo ennen töidensä aloittamista. Niukka uhritilanne myös tarkoitti sitä, ettei kaupunkia siirtävään magiaan saataisi tarpeellista määrää uhriverta. Omista ryöstöretkistäkään oli siis turha haaveilla. Pitkä rauhanaika myös oli nostattanut Karond Karin orjasataman hinnat taivaisiin ja se näkyi aarrekammiossa. Edellisestä Noitakuninkaan kutsusta tulla taistelemaan Ultuanin vapauttamisesta oli myös kulunut jo liian kauan. Helfar sylkäisi. Pelkkä ajatus noista kotimaan riistäjistä riitti kiehuttamaan hänen vertaan. Nimitys Suurhaltiat tuntui Helfarista myös täysin väärältä. He olivat pelkkä etäinen sukulaisrotu, joka korkeintaan kelpasi teurastettavaksi ja joka kerta toisensa jälkeen pysyi jollain onnenkantamoisella Ultuanin herrana. Mitä suurta siinä oli?

Helfar siirtyi parvekkeelta takaisin valtaistuinsalinsa puolelle juuri parahiksi näkemään, kun salin ovet avattiin ja viestinviejä astui sisään saliin.
"-Herra, ylipapitar haluaa päästä puheillenne."

Ennen kuin vartija ehti päättää lausettaan astui hänen ohitseen kuvankaunis turkiksiin pukeutunut papitar. Helfar ei oikein tiennyt, miten näihin Khainen tyttäriin pitäisi suhtautua. Välillä häntä suorastaan kuvotti nähdä Zirath vanhana akkana, mutta nyt tämä asteli tyrmäävän nuorekkaana ja kauniina hänen eteensä. Kuoleman Yön juhlintaan olisi vielä monta kuun kiertoa, mutta papitar oli jo nyt jostain syystä halunnut edustaa itseään kylpemällä Khainen alttarin veressä ja sekös Helfaria harmitti. Zirathin nopeus myrkytettyjen tikareiden kanssa sai itse Pelkolordinkin pitämään näppinsä erossa papittaresta, ellei papitar itse ollut halukkaalla päällä. Papittaren päättäväisyys näytti tällä kertaa siltä, että nyt papittarella olivat muut kuin lihalliset nautinnot mielessä.

Zirathin tuomat sanat olivat yhtä suloisia kuin nainen itse. Vaikka pääkaupungin hallitsija ei kutsunutkaan Helfaria sotaan, oli rajamaille lähetetty orjia. Rauhalliset ajat olivat aiheuttaneet erinäisten demonikulttien palvontaa isommissa kaupungeissa ja nyt kiinniotettuja kultisteja oli tuotu pohjoiseen karkotettavaksi.
Ylipapittarella oli kuitenkin ajatus, joka uhmasi Noitakuninkaan suoraa käskyä. Sielunsa himon liekkeihin
kadottaneet kultistit olivat ammentaneet niin paljon magiaa demonipalvonnastaan, että Pakkaspään
linnoitus saataisiin nostettua paikaltaan ja vietyä omalle pikku sotaretkelle. Tuoretta verta uhrattavaksi pääpapittarelle, lisää työvoimaa kastellin palauttamiseksi loistoonsa ja ryöstösaalista muiden kansojen aarteista. Zirathin sanat soljuivat kuin hunaja miehen mieleen, ja vaikka hän tiesikin taustalla olevan osaksi naisen viha pakkasta kohtaan, tuotti idea suurta mielihyvää Helfarille.
"-Käskekää ne demoninpalvojat kastelliin, kerätkää papittaret ja noidat yhteen! Pakkaspää lähtee tänään sotaan. Seuraavasta Kuoleman Yön juhlinnasta tulee jälleen loistelias!"

"Pakkaspään haltiat" 2000p core-lista

Lords

Helfar Lohikäärmeensyntinen ja hevosensa Pimeä Raivo
Lance, sea dragon cloack, Heavy armor
total 275

Heroes

Khainen ylipapitar Zirath Punatulva (Death Hag BsB)
Cauldron of Blood
total 350


Tulivelhotar Hekatah Liekkimeri (lvl 2)
total 140

Heroes total 490

Core

Alttarivartijat 10(Witch Elves)
Total 120

Orjuuttajamiehistö 20 (Black Ark Corsairs with additional hand weapon)
total 220

Orjuuttajamiehistö 20 (Black Ark Corsairs with repeater handbows)
total 220

Core total 560

Special

Pakkaspään kaarti 20 (Black Guard)
total 300

Rare

Demonikultistit ratsailla 15 (Doomfire Warlocks)
total 375

Total 2000

Lisäherkkuna paskarteluja

Aikaisemassa bloggauksessa tuli ilmi projekti tehdä foamista torni pelipöydälle. Pitkään tuo vaahtokarkkikeko möllötti odottamassa sopivaa väritystä pintaan. Perusväritys tornille löytyi jo viime vuoden loppupuolella, kun Suomen päivittäistavarakauppaa haastava yritys heitti Parkside mallisen sisäkäyttöön soveltuvan kompuran kynäruiskulla ja muilla tarvikkeilla. Hinta ei paljon päätä huimannut ja kun haaveissa oli päästä joskus itsekin ruiskimaan, lähti vempele kotiin kokeiluun. 

Alkuun selkisi pari perusasiaa ruiskumaalaamisesta, jotka tämän setin puitteissa olivat lähinnä tasoa meh. Paketissa tuleva ruisku käyttää alakannua, joten maalia ja ohenteita palaa enemmän ja ruiskun puskiessa vain ilmaa itsestään, löytyy maalisäiliön pohjalta edelleen maalia. Toinen hienous on, ettei kompurassa tunnu olevan omaa varastosäiliötään, vaan ilma menee yhdestä päästä sisään ja tulee ruiskusta ulos. Koneen joutuessa koko ajan puskuttamaan lisää painetta, jää koneisto välillä miettimään ilman lisäämisen kanssa. Ongelmaa ei ole, jos liipaisin on koko ajan pohjassa. Nopeissa suihkaisuissa pitää välistä taas suihkia turhaan maalauslaatikoon, että kone tajuaisi ottaa lisää ilmaa itseensä.

Pohjamaalaaminen sujuu kuitenkin ruiskulla oikein mallikkaasti ukkojen kuin maastonkin osalla ja tässä ensimmäinen ruiskuttelu, jota vielä vähän sudilla sävytettiin ja sammaloitettiin:

Ulkona sattui sopivasti olemaan epäsuora valo ja kirkas päivä niin onnistui kuvaaminen erittäin pienellä vaivalla parvekkeen puolella. Ehkä seuraavaksi jatketaan mietintää oman kuvausteltan rakentamista - hallitusvaatimuksella: sen saa kätevästi sujautettua myös sängyn alle.

Sneak peak

Välistä sitä löytää itselleen uusiakin pelikavereita yllättävänkin läheltä. Tätä myöten välistä saa itselleen projektikohteita myös oman armeijansa ulkopuolelta ilman figun ostotarvetta. Rakkaiden vihamiesten peto onkin jo saanut itselleen ruiskutetun pohjavärjäyksen. Toivotaan ettei sutiminen pilaa hienoa pintaa ja että lopputulos mielyttää omistajaa. Kuvassa maalauspoksin takaseinä pedon ruiskuttamisen jälkeen.





tiistaina, tammikuuta 07, 2014

Opus Nocturne

Moi, mä olen Mikko ja mäkin pelaan fabaa. Tai kuten vaimoni sanoo, "niitä typeriä pikku-ukkopelejä". =) .
En muista tarkkaan milloin aloitin WHFB:n pelaamisen mutta vuosi sijoittuu jonnekkin 1990-luvun lopulle. Muistaakseni silloin oli menossa 5 edikka tai se missä oli aloitusboksina Bretonnia ja Lizardmen.

Mä olen ammatiltani kokki, ja toimin nykyään keittiömestarini Helsingissä. Olen hevari =). Peleissäni pyrin yhdistämään metallimusiikkia ja muita fantasiamaailmoja, esim. Cthulhu mythosta Warhammeriin.

Aloitin silloin pelaamaan Helffeillä, peliporukkaan kuului myös örkit, bretonnia, liskot, empire, skaven, delffit, vampire counts ja kaaos (silloin oli vaan yksi kaaos). Näiden armeijoiden omistajien kanssa perustettiin oma peliporukka, Team Ankkus. Nimen alkuperä on multa unohtunut, mutta luultavasti käymisteitse sekä tislaamalla valmistetuilla juomilla oli osuutta asiaan =). Meidän porukka laajeni IRQ:n kautta lähes koko maan kattavaksi ja teimme pelireissuja mm. Tampereelle ja Tornioon. Pelasin aktiivisesti koko lukioajan, sitten tuli stoppi kun lähdettiin inttiin. Ja kun me puhalletiin nollia niin nuoremmat lähtivät palvelukseen jne. Pelailut alkoivat jäädä kun porukka hajosi armeijan jälkeen opiskeleman kuka minnekkin.

Pelit jäivät lähes kymmeneksi vuodeksi, kunnes tapasin Sotakoneen miehistöä ensikerran 2008 samassa työpaikassa. Poikain (ja yhden tytön) kanssa tuli puheeksi yhteinen harrastus ja mielenkiinto yleisestikin pelailuun (lautapelit, figupelit, roolipelit jne.) Tuolloin ei omat kuvioni antaneet juurikaan mahdollisuutta vanhan harrastuksen uudellen lämppäämiseen kun kuvioissa oli amk-opiskelut, työt ja tuore tyttöystävä (nykyinen vaimo). Senverta paljon kuitenkin sain tehdyksi että kesällä 2008, tuossa edellämainitussa työpaikassa pelasin yhden 750pts pelin pelkillä pahvista leikatuilla baseilla ja armybook jonkun läppärissä pdf- muodossa =).

Heti perään vuonna 2013, Sotakoneen jäsenet järjestivät tag team- pariturnauksen keväällä. Hyvä ystäväni Tuho oli ottanut tehtäväkseen (ja lyönyt asiasta jopa vetoa) saada puhuttua minut mukaan tähän turnaukseen pelikaverikseen. Olin aluksi hieman vastahankainen sillä tiesin sääntöjen muuttuneen moneen kertaan ja epäilin olevani vain "taakaksi" kokeneelle pelaajalle. Rohkaisin kuitenkin mieleni ja suostuin lähtemään mukaan, teinivuosien "pakko voittaa -asenne" oli kadonnut. Huomasin haluavani pelata, koska FABA on hauskaa ajanvietettä ja tärkeintä on että pelaajilla on mukavaa pelatessa. Lopputuloksella ei enään ole niinkään minulle väliä, kunhan pelataan reilusti. Fair play please!

Omaksi yllätyksekseni halusin kokeilla jotain muuta armeijaa kun helffejä. Kysyin eräältä kaveriltani lainaksi Beastmenejä turnaukseen, ja hänelle se sopi. Kaverilla oli jo Nurglen demoni -armeija sekä Nurglahtanut warrior armeija. Sain pelattua yhden harjoituspelin tätä kaveriani vastaan ennen turnauksen alkua =) . Vaikka turnauksessa ei mainetta ja kunniaa meille juuri tullut, se ei haitannut. Kaksi ensimmäistä peliä toivat voiton ja pelikokemus ja sääntötuntemus karttuivat turnauksen myötä.

Turnauksen jälkeen olen pelannut kymmenkunta peliä, enkä meinaa saada tarpeekseni. Olen myös herätellyt henkiin vanhat helffini. Pelaan nykyään mieluusti molemmilla. Olen luonnollisesti osallistunut myös Sotakoneen 2014 FABA liigaan. Pyrin tässä välissä myös pelaamaan muidenkin kaverieni kanssa jotka ovat vanhan rakkaan harrastuksen lämmitelleet uusiksi. Pelimenestystä on tullut mukavasti, n. 50-50.

Tässä yhteenveto tämänpäivän 1000pts helffi vs. beastmen peli:

 helffit: 1* lvl 2 tulivelho,talisman of preservation ( fireball ja burning head)
1* noble bsb, reaver bow
15* archer, sb, mus
15* archer, sb, mus
19* lothern seaguard, sb, mus
2* boltthrower

beastmen: 1* lvl 2 shadow shamaani,talisman of preservation ( melkoths miasma ja withering)
1* bsb wargor, gnarled hide
42* gor, fc, add.hw
3* tuskgor chariot
2* razorgor

1.vuoro: helffit saa aloituksen
HE:Ei chargea, ei liikuta. Taijat ei mee läpi, ammutaan ja osutaan muttei haavoiteta. Perus helffi meininkiä.
BM : Ei chargea, razorit täysillä eteen, kärryt täysiä eteen, gorit täysisä eteen, kärryjen takana. Taiat ei mee läpi. Ei ammuta, ei klosista.

2. vuoro
HE: Ei chargea, ei liikuta =). Loitsut ei mee läpi. Ammutaan ja osutaan ja saadaan toinen razorgor pois pelistä. Ei muuta.
BM: Razorgor chargaa toiset jousimiehet ja tuhoutuu ennen kuin saa mitään aikaiseksi. Armeija etenee täyttä vauhtia. Shamaani irkuttaa witheringin (jousimiehiin mihin razor hyökkäsi) ja dimensional cascade. Velholle 1 haava ja 6 goria kuolee. Mahtavaa!

3.vuoro
HE: Ei chargea, ei liikuta... Loitsutaan fireball irkkuna, tulipallot 3d6 tulee vain 6 S 4 hit, 3 goria kuolee. Velho tiputtaa tasonsa tasolle 1. Ammutaan, osutaan ja 2 chariottia saadaan pois pelistä. Pedot ei pelkää. Ei klosista.
BM: 1 kärry chargee toisen jousimiesyksikön ja vie mukanaan 4 haltijaa. Kärry tuhoutuu stand and shootissa tulleista vahingoista ja haltijoiden iskuista. Loitsut ei mene läpi.

4.vuoro
HE: EI... NO EI TIETENKÄÄN MITÄÄN LIIKKUMISEEN VIITTAAVAAKAAN!!!
Taikavuorolla ei mitään. Kaikka ampuu lähietäisyydeltä, mutta nopat ovat haltijoita vastaan, 42 nuolta, 3 S 5 nuolta taikajousesta ja 12 bolttia ammutaan, vain 8 goria kuolee.
BM: Gorit chargee onnistuneesti, mutta osuvat sekä jousimiehiin, että sea guardiin. Onnea on taas matkassa, sillä "vain" 10 goria kaatuu. Ei paniikkia, re-roll pelastaa. Taiotaan withering, ei mene läpi, taiotaan melkoths miasma ja tiputetaan I kolmella. Suippikset lyö ensin, muuta re-rollit on menetetty =) .Vain 3 goria kaatuu. Sitten vihdotaan! Primal fury onnnistuu ja peto bsb haastaa haltijavelhon joka kuolee. Petomiehet vihtovat jousihaltijoita ja merijalkaväkeä kovaa, tuloksena 16 haltijaa kaatuu. Jousimiehet pötkivät pakoon taistelukentältä ja pedot re-formaavat. Sea guard pysyy taistelussa.

5.vuoro
HE: Ei chargea. Toinen jousiyksikkö liikkuu lähemmäksi taistelua, koska ei voi asemastaan tehdä mitään.
Ei taikaa, velho kuoli. Ei ammuta, omat taistelussa. Haltiat lyövät ja osuvat heikosti, eivät tapa ketään.
BM: bestial fury onnistuu. Taiotaan melkoths miasma ja pudotetaan suippisten I kolmella. Pedot vihtoo itsensä voittoon ja juoksevat yli haltioista rysähtäen 2 boltthroweriin.

6.vuoro
HE: Toinen jousiyksikkö yrittää chargea, mutta epäonnistuu. Ei muuta.
BM: Pedot tuhoavat molemmat sotakoneet.

Lopussa helffeillä 170pts archer yksikkö kentällä, yli puolet jäljellä.
Pedoilla puolikas gor lauma 180pts+ bsb 131+ shamaani (puolilla haavoilla) 77,5 yht = 338

Pedot voittaa 218 pisteellä.

EDIT:
Olihan se lopputulos parempi, lisätään vielä helffeiltä saatuja pisteitä 1 banneri ja bsb sekä kenraali.

maanantaina, tammikuuta 06, 2014

Liiga 2014: Tuho Torvinen - Purtujen Heimo

Tuho Torvinen. ”Purtujen Heimo”. Ogre Kingdoms Army

”Purtujen” jättiheimo on yksi Surujen vuorten vanhimmista ja rikkaimmista heimoista. Heimoa johtaa kenties kaikista kuuluisimman jättiteurastajan Grutin tytär, Teurastajamestari Brucha-Hän-Jota-On-Purtu. Bruchan lempinimi ja kulttimaine jättien keskuudessa johtaa erääseen talviseen yöhön. Yöhön jona taivaalta satoi tulta ja tulikiveä ja yksi näistä kivistä iskeytyi suoraan Bruchan jättimäiseen mahaan polttaen siihen reijän ja jääden savuamaan pötsin sisään. Mutta sen sijaan, että hän olisi kuollut, Brucha huomasi saaneensa suoran yhteyden Suureen Kitaan ja kulovalkean lailla hänestä levisikin huhu, että itse Suuri Kita olisi puraissut Bruchaa, antaen hänelle näin lähes rajattomat voimat.

Brughan valittu mies ja lukemattomien lasten isä on ”Iso Pappa Hugni”. Jättipäällikkö jonka sanaa jokaisen jätin sanotaan kuuntelevan. Hugni, tai Iso Pappa, kuten häntä monet nuoremmat jätit kutsuvat on siittänyt loputtoman suuren katraan jälkeläisiä, mutta ei julkisesti tunnusta heistä omakseen kuin hänen ja Bruchan jälkeläiset. Silti taistelussa aivan lähes jokainen jättiheimosta kääntyy kuuntelemaan Hugnin käskyjä. ”Purtujen” keskuudessa kiertääkin suosittu nuotiotarina eräästä Rautamaha patalioonasta jotka eivät totelleet ”Pappansa” hyökkäyskäskyä. Nämä onnettomat kuuluivat saaneen ”Isän Kädestä”, joka on Hugnin käyttämä käsittämättömän painava rautahansikas. Heistä ei jäänyt eloonjääneitä vahvistamaan tai kumoamaan tarinan laitaa.

Bruchan ja Hugnin esikoinen on ”Loag Kärsäkäs.” Tämä hieman yksinkertainen, mutta erittäin vaarallinen teurastaja suoritti uskonnollisen initiaatioriittinsä elämällä vuosia villin Yetiheimon jäsenenä. Hän metsästi, söi ja nukkui yetien kanssa ja jälkeenpäin sanoi vain, että muuttumalla pedoksi hän selvisi ja sai kosketuksen petojen taikuuteen. Iso luunuija ei haittannut.

Bruchan henkivartiokaarti ja henkilökohtainen ruoanhankkija ovat ”Suursyömärit”. Kolme jättiä jättiläismäisillä luolapedoilla. He varmistavat, että teurastajamestari ei joudu kulkemaan minnekkään tyhjin vatsoin. Toinen eliittiyksikkä ovat ”Ahmijat”, jätit joiden huomattavan suuret lihanuijat tekevät selvää niin suurista kuin pienistäkin ”aterioista”.

Bruchan heimon selkärangan muodostavat Mässäilijät, jätit joiden lukumäärä ja paha asenne etsivät vertaansa. Mässäilijät saivat nimensä kun ”Purrut” olivat vaelluksella vuorilta alas länteen ja eteen sattui epäonnisten petomiesten armeija. Vaellus kesti vuoden suunniteltua pidempään, sillä keisarikunnan metsät olivat yllättävän täynnä herkullisia sorkkajalkoja.

Iso Pappa Hugni on vuosien saatossa ryöstänyt niin suuria kuin pieniäkin satamakaupunkeja, kirjaimellisesti ne on myyty kivi kiveltä Indin suuriin karavaaneihin ja näistä satamakaupungeista Pappa on saanut haltuunsa ihmisten kanuunoita. Kanuunankuulien mukana raahaamisen ja ampumisen jälkeen uudelleen etsimisen sijaan Pappa tuumasi, että jos tykeistä ammutaan pienempää tilpehööriä kuten nauloja, lasinsiruja, siilejä ja palaviamitälie olisi ampumisen maaleissa hieman enemmän pureskeltavaa kuin kanuunankuulien repimissä riekaleissa. Näin syntyivät Pippuroijat, neljä tykkimiestä joilla ei sisu mene kaulaan, eikä kuulo enää vaivaa. Sitä kun ei enää ole.

Iso Pappa Hugnin suurin ylpeys on hänen Lihanuijansa. Hugnin isä oli mukana Taivasjättiläisten tuhoamisessa ja hän palasi heimoonsa mukanaan Taivasjättiläisten suurkanuuna. Tuon kanuunan Hugni ja hänen isänsä sitoivat vaunuihin ja sitä ohjastamaan laitettiin Zimo-Ei-Pelkoa. Zimo on kenties hitain olento mitä maa päällään kantaa, mutta ampua ja ohjastaa hän osaa kuin vettä vain. Kunhan on saanut päivittäisen liha-annoksensa, ilman sitä Zimo ei toimi.

Myös Loag Kärsäkäs on haalinut itselleen miesvoimaa, tai pitäisikö sanoa petovoimaa. Koskaan ei Loagia nähdä ilman hänen kahta sapelihammaskissaansa Haaskansyöjiä. Ne eivät koskaan liiku erillään toisistaan ja huhutaan, että Kärsäkäs ohjaa niitä ajatuksensa voimalla. Mutta Kärsäkkään silmäterä ja henkilökohtainen lemmikki on ”Peto”. Kun Loag Kärsäkäs palasi Purtuihin initiaatioretriitistään, palasi hän ratsastaen suurella sarvekkaalla pedolla. Kukaan muu kuin Loag ei saa ruokkia Petoa, tai huomaa pian muuttuneensa ruokavieraaksi, pääruokana.

Purtujen heimo on lähtenyt suurelle vaellukselle, sillä Brucha-Hän-Jota-On-Purtu on saanut vision Suurelta Kidalta. Visiossa Brucha piteli kädessään maailmaa ja hän haukkasi siitä palan kerrallaan kunnes koko maailma oli syöty. Brucha uskoo, että hänen pyhä tehtävänsä on levittää Purtujen heimo ja hänen oma sukunsa koko maailman yli ja ottaa kaikki otettavissa oleva Suuren Kidan nimeen. Muut rodut soveltuvat vain palvelemaan ja päivällispöytään. Ei välttämättä siinä järjestyksessä.

General “Brucha-Hän-Jota-On-Purtu” (Slaughtermaster) @ 260.0 Pts
Magic Level 3; Lore of the Great Maw

Battle Standard Bearer “Iso Pappa Hugni” (Bruiser) @ 138.0 Pts
Iron Fist; Heavy Armour; 

“Loag Kärsäkäs” (Butcher) @ 109.0 Pts
Magic Level 1; Lore of Beasts; Great Weapon

“Ahmijat” 7x (Ironguts) @ 331.0 Pts
Great Weapon; Heavy Armour; Standard; Musician; Gutlord

“Mässäilijät” 8x (Ogres) @ 276.0 Pts
Iron Fist; Light Armour; Standard; Musician

“Suursyömärit” 3x (Mournfang Cavalry) @ 240.0 Pts
Iron Fist; Heavy Armour; Standard; Musician; Crusher 

“Pippuroijat “4x (Leadbelchers) @ 182.0 Pts
Light Armour; Musician

“Haaskansyöjät” 2x (Sabretusk Pack) @ 42.0 Pts

“Lihanuija” 1x (Ironblaster) @ 170.0 Pts

“Peto” 1 (Stonehorn) @ 250.0 Pts
Frenzy
1 Ogre Beast Rider @ [0.0] Pts
Frenzy; Harpoon Launcher

Models in Army: 29

Total Army Cost: 1998.0

keskiviikkona, joulukuuta 04, 2013

Opus nocturne, Beastmen

Maailmanreuna vuorien varjossa ja Kislevistä pohjoiseen sijaitsee ihmisten jo kauan hylkäämä metsäinen alue. Tämän paikan syrjäinen sijainti olisi jo itsessään hyvä syy kenelle tahansa pysyä poissa karulta ja kylmältä alueelta. Rappeutuneet ja säiden piiskaamat rauniot kielivät kuitenkin kyseisen alueen olleen joskus asutettua. Raunioista voi päätellä vanhojen asukkaiden olleen Keisarikunnan kansalaisia, sillä edelleen, mutta vain vaivoin, voi tunnistaa Sigmarin merkkejä murenevien alttareiden lomasta.

Raunioitunut kaupunki ei kuitenkaan ole tyystin vailla asukkaita. Raivoisat petomiehet ovat nyt sen synkkiä asukkaita, ja he ovat nimenneet kaupungin uudestaan. Se on nyt Midian, yön lasten kaupunki. Kauan sitten, kun Midian tunnettiin toisella nyt jo unohtuneelle nimellä, sen asukkaat koostuivat lähinnä seikkailun haluisista uskalikoista, kullan ja aarteiden etsijöistä sekä muista onnen onkijoista. Karut olosuhteet, epäonni aarteen etsinnässä ja jatkuva sotiminen pohjoisten barbaarien sekä kaaoksen voimien kanssa lannistivat kuitenkin useimpien mielet, toisten nopeammin ja toisten hitaammin. Ja tuolloin pedot haistoivat pelon ja heikkouden. Ensin ne tulivat vain täyden kuun aikaan, sitten viikoittain ja lopulta joka yö. Ne vaativat uhreja itselleen. Aluksi kaupungin väki, antoi heille rikolliset, sitten sairaat, vanhukset, orvot. Lopulta heillä ei ollut antaa ketään ja silloin pedot hyökkäsivät ensimmäisen kerran. Kaupungin kaarti puolusti uljaasti omiaan ja onnistui torjumaan petojen hyökkäyksen. Tämä vain villitsi petoja lisää. Kaupungin väki alkoi juonitella toisiaan vastaan, ja lopulta jokainen kääntyi toistaan vastaan ja kaaos sekä hulluus valtasi kaupungin. Tänä suden hetkenä peto lauma nielaisi kaupungin kitaansa.

Tätä petolaumaa, joka tunnetaan nimellä Opus Nocturne johtaa taistelussa petoherra nimeltään Metsän Musta Pukki. Metsän Musta Pukki äärettömän vanha ja kokenut petomies( joka johti myös toista hyökkäystä kaupunkiin, ensimmäisen epäonnistuttua. Ensimmäistä epäonnistunutta hyökkäystä johtanut petoherra koki äärettömän hitaan sekä tuskallisen kuoleman Musta Pukin lävistäessä tämän Nurglen siunaamilla muodon muutoksilla ja aseettomana haaste taistelussa), omiensa joukossa hän on ollut voittamaton jokaisessa haasteessa sotajoukon johtajuudessa taisteltaessa. Vaikka petomiehet eivät suoraan palvo ketään tiettyä Kaaoksen jumalaa on Musta Pukki uhrannut ja antanut itsensä Nurglelle. Samoin koko muu sotajoukko.

Sotalipunkantaja Nuori Synkkä, ei nimestään huolimatta ole kovinkaan nuori mutta sitäkin synkempi. Hän on toiminut Musta Pukin lipunkantaja Midianin valtauksesta lähtien. Nuori synkkä on vannoutunut Nurglen palvoja ja hänet on siunattu pysyvällä lahjalla. Vaikka petomies naaraita pidetään säyseämpinä verrattuna sonneihin, tämä ei pidä Nuoren Synkän kohdalla. Hän on harvoja todella isokokoisia petonaaraita, joka on onnistunut teoillaan luomaan syvän kunnioituksen ja pelon ( enimmäkseen pelon) itseään kohtaan.
Pimeyden lauma, on Opus Nocturnen Gor lauma joka koostuu taistelua janoavista villeistä pukkisotureista. Se on sotajoukon nyrkki yksikkö mitä ilman Musta Pukki ei lähde taisteluun. Tässä yksikössä on monien taisteluiden veteraaneja sekä kokemattomia Gor sotureita, Kaaoksen jumalien mielten oikut vaikuttavat usein taisteluiden lopputulokseen. Jokainen pukki tietää että noutaja saattaa tulla seuraavassa taistelussa tai heidän synkkien jumalien suosiessa,valtaisa verimessu  jumalille. Oli miten oli, Kaaos on oikukas.
Kuolon kärryt on rykmentti joka koostuu erittäin kiihkeistä ja verta janoavista pukki sotureista. Nämä pääsääntöisesti nuoret soturit eivät kavahda syökseä itseensä taistelun melskeeseen. He janoavat kuolemaa taistelussa, ja kiihkossaan sysäävät oman henkensä alttiiksi epätoivoisissakin tilanteissa.
(Hänen) tuhat lastaan on eliitti yksikkö joka koostuu suurimmista veteraani suurpukki sotureita. Tämä yksikkö on raskaasti panssaroitu ja varustettu julmilla kahden käden aseilla.  Tällä yksiköllä on syvä yhteys sotalipunkantajaan, sillä Nuori synkkä on äiti usealle yksikön pukille. Vaikka poikia on useita, ei kellään ole isää jäljellä. Parittelun jälkeen ovat epäonniset pukkisoturit kokeneet nopean kuoleman, joka ikinen.
Pohjoisen metsän vaanijat ovat villejä sarvigoreja jotka metsästävät pohjoisissa metsissä kaikkea ja kaikkia. Näiden petojen vangitseminen on erittäin vaarallista ja usein kuolettavaa puuhaa vähäisimmille vähäpukeille. Nämä pedot ovat eläviä terävin sarvin ja luupiikein varustettuja raivokkaita kasoja lihasta ja karvaa.
Jabberslythe, Mielen haureuttaja on hulluutta ja Kaaoksen epävoipaisuutta tihkuva kammotus. Se on otus muinaisilta ajoita ja siinä tiivistyy Kaaoksen hulluus. Tästä otuksesta ei tiedätä paljoa, koska kukaan sen tavannut ja elossa selvinnyt ei ole sekoamatta lopullisesti sitä pystynyt kuvailemaan.

Mikko Ovaska
Beastmen 2000pts

  • lord: beastlord, metsän musta pukki 145: raskas haarniska, käsiase, kilpi 3 = 238 
  • hero: bsb wargor, nuori synkkä 110: raskas haarniska, kilpi,käsiase = 206
  • core:gor herd(39 gor), pimeyden lauma = 337
    • full command 25pts +1pts kaksi käsiasetta
  • core:tuskgor chariot,kuolon kärry i  80
    • 2* tuskgor, 1gor keihäällä, 1bestigor kahdenkäden ase, kärryn save 4+
  • core:tuskgor chariot, kuolon kärry ii 80
  • core:tuskgor chariot, kuolon kärry iii 80
  • core:tuskgor chariot, kuolon kärry iv 80
  • special:bestigor herd(30 bestigor), (hänen) tuhat lasta =400
    • full command 30, raskas haarniska, kahdenkäden aseet
  • special:razorgor herd(2 razorgor), pohjoisen metsän vaanijat i = 110
  • special:razorgor herd(2 razorgor), pohjoisen metsän vaanijat ii = 110
  • rare:jabberslythe,mielen haureuttaja 275
total: 1996

maanantaina, joulukuuta 02, 2013

Vampire Counts näyttäytyy myös Sotakoneen Warhammer Fantasy Battle -liigassa

Yökosteuden vasta pikkuhiljaa hälvetessä aamuauringon tieltä, kuuluu uutispojan kellon kalina.
- Kuulkaa kuulkaa. Sisällissota vampyyrien mailla! Tuoreimmat uutiset etelästä nyt pilkkahintaan! Saisiko olla lehti? Sir.
Poika tarjoaa lehteä ohikulkijalle.
Vain pari shillinkiä köyhempänä, mies alkaa lukemaan päivän artikkeleita.
- Hmm. Mjom mjom. Mm. *kröhöm* mm m.
Mies selailee lehden pikavauhtia, kunnes pääsee haluamiinsa uutisiin.
- Hmm. Kaaoksen joukot vain kasvavat, sekä laajentavat alueitaan Sorkkametsän siimeksessä. Mmm. Vampyyrien mailla kauas kantautuvaa sotimisen ääntä. Välit linnoituksen sisällä rakoilevat, aiheuttaen suurta liikehdintää kyseisillä alueilla. Useita pieniä viljelijäkyliä 'teurastettu'. Hautoja ryöstelty, ruumiit kadoksissa. Silminnäkijän mukaan kukkulan suojissa -"kuin yötön yö". Väkevää taikuutta liikkeellä. Taistelun jyly yltänyt kauas.
Olisiko tämä oiva tilaisuus hyökätä etelään ja syöstä vallasta kammottavat epäkuolleet? Varmasti heidän rivistönsä ovat heikentyneet sisäisissä kahakoissaan, vaikkakin lienevät nyt 'varpaillaan' uhan tullessa sisältäkinpäin.

Metsän reunamilta Erebos katsoo kaukaa rinteeltä alapuolellaan olevan kyläpahaisen iltaisia valoja. Muutama pieni tönö siellä täällä. Ei vartiostoa. Ei edes kunnon muuria. Ei sotilaita. Ei mitään. "Tuonne ei kannattaisi haaskata aikaa, siellä tuskin on mitään mitä tarvitsen." -Hän tuumi hiljaa itsekseen. Varjoista hänen viereensä kömpii Ezrael. Tuo Erebosin luottomaagikko, joka on kokenut monia sotia ja on aivan viimeaikoina osoittanut melkoista kyvykkyyttä suuremmissakin mittelöissä. Ezrael siristää kellertäviä silmiään nähdäkseen paremmin. "Tuolla voisi olla lisää voimavaroja armeijallenne sir." -Ezrael kakoo käheällä äänellänsä, sekä yrittää tulkita tuon kookkaan vampyyrin kasvonilmeitä, päästäkseen hänen ajatuksistaan kiinni. Tuloksetta. Pian Erebos kääntyy kannoillaan, lähtee kävelemään kohden metsää ja toteaa hiljaisella äänellä. "Tapa jok'ikinen. Polta talot ja tehkää kuten edellisellekin kylälle. Raportoi minulle vahvuutemme työn jälkeen. Meidän pitää ehtiä vielä kauas, ennen kuin aika on täysi." Ezrael hieroo käsiään yhteen ja alkaa silmämääräisesti laskeskelemaan tarvittavia toimia. "Ja Ezrael, tee se nopeasti." - kuuluu metsän varjoista. Erebos katselee tähtiä ja on täysin omissa ajatuksissaan. Hän ei tunne, vaikkakin tietää yöpakkasten tulevan näin korkealla pohjoisessa.
Suuri tulen loimu houkuttaa paikalle metsien mitä kummallisimpia petoja, mutta ne eivät saa ruumiita syödäkseen, ei tänä yönä. Kavioiden kopse kantautuu enää vain tarkkakorvaisimpien kuuluville ja niillekään vain vaivoin. Ne ovat jo kaukana.
Ezrael kiiruhtaa Erebosin luokse kertomaan uutisia.
- Siellä oli pieni hautausmaa, aivan kylän takamailla. Saimme ne kaikki. Luurankosoturisi rivistöt vahvistuvat entisestään. Siellä oli myös pieni lauma hukkia.
Ezreal ei saa kuitenkaan herraltaan mitään reaktiota ja ymmärtää jättäytyä taaemmas. Tuon kiivaan vampyyrin kanssa kannattaa aina olla hieman varuillaan, vaikka olisikin hänen suosiossaan, sillä hänen refleksinsä ovat liki salamannopeat.

Kuunkiertoa myöhemmin alkaa kuulumaan yhä enenemissämäärin huhuja.
"Epäkuolleita on nähty liikkuvan maidensa ulkopuolella." -kuiskutellaan hämärissä majataloissa.
"Lisää pieniä kyliä on teurastettu, muttei ruumiita ole jätetty." -tietää kertoa vankkuria ajeleva kauppias.
"Onko niillä jotain tekemistä niiden viheliäisten pimeähaltioiden kanssa?" -kyläläiset arvuuttelevat.
Miksi ne ovat liikkeellä, tahi minne menossa, on hämärän peitossa. Etsivätkö ne jotakin? Jos etsivät, niin mitä?

Näin jatkui viikkoja ja tuon epäonnisen vampyyrin joukot kasvoivat pikkuhiljaa, mutta varmalla otteella. Erebos alkaa olla varma omista kyvyistään, hävittyään karvaasti maansa etelän suojaisissa kolkissa. Hänet oli petetty, mutta kuka ja miten? Näihin kysymyksiin piti saada vastaus, mutta vasta myöhemmin. Ensitöikseen hän tarvitsisi suuren, sekä vahvan armeijan, jotta voisi saada maansa, sekä linnoituksensa takaisin, mikä oli ollut hänen hallussaan jo useita ihmiselämiä. Mitä hän matkoillaan kohtaisikaan? Kuka tulisi vastaan ja kuinka kaikki päättyy tämän määrätietoisen vampyyrin osalta?

2000 / 2000

Lords

Erebos Darkenwald - Vampire Lord (220 pst) GEN
- Lore of the Vampires
Wizard Level 1

Ezrael Di'Morte - Master Necromancer (200 pst)
- Lore of Death
Wizard Level 4

Heroes

Vampire (125 pst)
- Lore of the Vampires
- Nightmare
- barding
- Heavy Armour
Wizard Level 1

Vampire (140 pst)
- Lore of Shadow,
Wizard Level 2

Core

Crypt Ghouls (250 pst)
25x Crypt Ghoul

Dire Wolves (40 pst)
5x Dire Wolf

Skeleton Warriors (220 pst)
40x Skeleton Warrior
- Musician
- Standard Bearer
- light armour
- hand weapon
- shield

Zombies (60 pst)
- 20x Zombie

Special

Black Knights (280 pst)
10x Black Knight
- Musician
- Standard Bearer
- Barding
- Lances
- heavy armour
- shield

Spirit Host (45 pst)

Rare

Blood Knights (220 pst)
4x Blood Knight
- Musician
- Standard Bearer
- heavy armour
- lance
- barding

Näkyvissä velholevelit, lorevalinnat, näkyvät esineet. piilotettu taikaesineet, vampiric powerit, sekä niiden hinnat kadotettu.

Sotakoneen virallinen Warhammer Fantasy Battle -liiga


Sotakoneen WHFB -liiga 2014

Sotakoneen miehistön virallinen liiga pärähtää käyntiin vuoden alussa ja Blogiin ilmestyy taustoja/tarinoita armeijoiden takana. Käykää toki ihmettelemässä ja kommentoimassa jos siltä tuntuu. Pelisysteemi on Warhammer Fantasy Battle ja osallistujat kisaavat 2000 kiinteällä listalla ja 400p taisteluiden mukaan vaihtuvilla vahvistuksilla. Vuoden aikana on kunkin tarkoitus pelata ainakin yhdeksän ottelua eri vastustajia vastaan. 

Suuri jahti – 2000p Metsähaltiat, Kalle Koskela

Uhkaava aamunkoi


Ariel heräsi säpsähtäen, näky oli todellinen. Aamun usva vielä leijaili metsän siimeksessä, kelmeä auringon valo siivilöityi läpi metsän tiheän lehtikaton. Vanha metsä uhkui uhkaavaa, hermostunutta tunnelmaa. Jotain oli selvästi ilmassa, se kuului tuulessa kun puiden lehdet rapisivat, se maistui virtaavan puron vedessä.  Jotain pahaa oli syntynyt maailmaan, Ariel tunsi sen, hän oli nähnyt tämän tulevan. Morghur, kallojen herra oli syntynyt jälleen korruptoimaan maailmaa.

Ariel, metsähaltioiden hallitsija ja Athel Lorenin metsän suojelija on taistellut Morgurin korruptoivaa pahuutta vastaan lukuisia vuosisatoja ja peto on kukistettu aina sen synnyttyä uudestaan kylvämään pahuutta. Edessä on jälleen näytelmä ikiaikaista elämän ja kuoleman taistelua, joka vääjäämättä sykli sykliltä muuttuu enemmän epätoivoisemmaksi. Sillä haltiat ovat kuoleva rotu ja kaaos on vääjäämättä lyövä yli tämän maailman ihmisten ajan hallitessa.

Tämä hetki oli nähty ennalta ja Ariel oli tehnyt valmisteluja. Hän oli kutsunut luokseen sisarukset Meilir Meilirionin ja Cannan villiratsastajien heimosta. Sisarukset olivat tulleen joukkonsa kanssa jo edellisellä viikolla. Joukkio on tosin pysynyt omissa oloissaan, sillä Metsähaltioiden heimot eivät usein ole tekemisissä toistensa kanssa, ellei kyseessä ole neuvostoasiat tai sota.

Ariel johdatti kaksikon läpi majesteettisten puiden muodostaman asumuksen. Kotkaruhtinas Gawain Dafod Aur odotti heitä jo neuvostosalissa malttamattomana, sillä hänkään haltioiden tapaan ei usein viihtynyt poissa kotoaan, metsää ympäröiviltä vuorilta. Pyydettyään heitä istumaan puiden juurista muodostuneen elävän pöydän äärelle, hän lausui ääneen pitkään odotetut sanat; Morghur on nähty tulevan uudeksi varjojen metsässä, Mordheimista pohjoiseen.


Matka alkaa


Hidas matka yli harmaiden vuorien on vaarallinen. Gawain tuuliruhtinas on haukkaratsastajineen tiedustellut reittiä ja paljastanut örkkien liikkuvan reitillä, lisäksi edellispäivänä he kohtasivat kääpiömainareita. Kääpiöiden ruutiaseiden kantama ei kuitenkaan riittänyt uhkaamaan korkealla liitäviä haltioita ja he palasivat kertomaan retkikunnalle edessäpäin uhkaavista vaaroista.

Retkikuntaan kuului villiratsastajien heimon ja haukkaratsastajien lisäksi Arielin henkilökohtaisia sotureita, jotka olivat kuolettavia tarkkoine jousineen. Hän oli myös on saanut Durthun, puumiesten ruhtinaan lähettämään metsänhenkiä ja  dryadeja tälle vaaralliselle matkalle.  Näkijä Kentigern Garthwysin oli määrä tavata joukko Harmaavuorten juurella, mutta hän ei ollut saapunut ja retkikunnan oli jatkettava matkaa häntä odottamatta.  Villiratsastaja Meilir Meilirion oli saanut tehtäväksi johtaa joukko mahdollisimman turvallisesti ja nopeasti Varjojen metsään. Hän ei ollut vielä kovinkaan huolissaan maagin puuttumisesta, sillä hän tiesi näkijöiden oikullisuuden ja saattoi ollakin, että näkijä Kentigern odotti heitä jossain edeltä näkemässään paikassa.

Matka on vain kovin pitkä ja edessä on vähän liittolaisia ja paljon vihollisia…



Armeijan handout, jossa näkyy vastustajalle kaikki muut paitsi maagiset esineet

Wood Elves Army
1 * Wild Rider Noble @ 195.0 Pts
     General; Wild Rider; Spear; Longbow; Light Armour,  1 Great Stag @ [50.0] Pts
1 * Wild Rider Noble @ 160.0 Pts
     Wild Rider; Spear; Longbow; Light Armour, 1 Great Stag @ [50.0] Pts

1 * Noble @ 136.0 Pts
     Great Weapon; Longbow; Light Armour, Shield, 1 Great Eagle @ [50.0] Pts

10 Glade Guard @ 148.0 Pts
     Allow Magic Standard; Longbow; Standard; Musician

10 Glade Guard @ 126.0 Pts
     Longbow; Musician

10 Glade Guard @ 126.0 Pts
     Longbow; Musician

10 Glade Guard @ 126.0 Pts
     Longbow; Musician

8 Dryads @ 96.0 Pts

8 Wild Riders @ 271.0 Pts
     Spear; Light Armour; Standard; Musician

8 Wild Riders @ 251.0 Pts
     Spear; Light Armour; Standard; Musician

3 Treekin @ 195.0 Pts

3 Warhawk Riders @ 120.0 Pts
     Spear; Longbow

1 Great Eagle @ 50.0 Pts

 Models in Army: 74  Total Army Cost: 2000.0